Taantuma kolkuttaa – ja se tuntuu normaalia enemmän kotitalouksien arjessa

Suomalaiset eivät puhu rahasta sanotaan. No nyt kyllä puhuvat, ainakin menoistaan. Kauppajonoissa ja työpaikan kahviautomaateilla käytyihin keskusteluihin on sään rinnalle noussut bensan ja sähkön hinta, mistä löytää halvinta kahvia ja lohta sekä millainen sähkösopimus itse kullakin on. Ihmiset ovat nyt kovasti huolissaan niin Suomen kuin oman taloutensa näkymistä. Huoleen on perustelunsa, sillä edessä on taloudellisesti haastavammat ajat.

Ennusteemme mukaan Suomen talous on ajautumassa taantumaan, joskin lievään ja melko lyhytkestoiseen. Talous siis supistuu loppuvuonna ja ensi vuonnakin kasvu jää ennusteemme mukaan erittäin vaisuksi.

Tämä taantuma tuntuu kuluttajien arjessa erityisen voimakkaasti. Aiemmissa taantumissa (pl. koronakriisi) talouden heikkous ei ole välttämättä tuntunut arjessa hirveästi, jos on ollut niiden onnekkaiden joukossa, jotka ovat saaneet pitää työpaikkansa. Nyt hintojen nousu näkyy ja tuntuu kaikissa perheissä. Kaikkien tuotteiden hinnat nousevat, ja erityisen nopeaa hintojen nousu on ollut ”perustarpeissa”, kuten ruoassa, bensassa ja sähkössä.

Hintojen nousu pysynee normaalia nopeampana vielä jonkin aikaa. Inflaatio on laaja-alaistunut ja silloin sen palautuminenkin yleensä kestää. Hintojen nousun rauhoittumisenkin merkkejä onneksi on. Öljyn ja polttonesteiden hinnat ovat laskeneet kesän huipuilta. Tämän vuoden viljasadosta odotetaan Suomessa kohtuullisen hyvää, mikä rauhoittaa ruoan hinnan nousupaineita. EU-puolestaan työstää parhaillaan keinoja sähkön hinnan maltillistamiseksi. Olkiluoto 3:n käynnistyminen toisi myös helpotusta suomalaisten sähkölaskuihin.

Suomalaisten ostovoima laskussa

Suomalaisten palkansaajien ostovoima putoaa nyt selvästi. Vuoden toisella neljänneksellä palkansaajien reaaliansiot laskivat yli 5 %, mikä on nopeinta tahtia sitten 70-luvun. Tämä kirpaisee, mutta se on vaan hyväksyttävä. Sota maksaa meille suomalaisillekin rahaa arjessamme, mutta hinta ukrainalaisiin verrattuna on pieni.

Hallitus on toki myös tuoreilla päätöksillään helpottamassa kuluttajien tilannetta, mutta kaikkea ei voida kompensoida. Eikä pidäkään, koska lisäkulut rahoitetaan velalla ja se vain siirtää laskun tulevaisuuteen. Eikä meillä ole mitään takeita siitä, että laskun maksaminen tulevaisuudessa olisi yhtään sen tuskattomampaa kuin nytkään. Kriisejä kun tuntuu tulevan nykyään entistä tiheämpään tahtiin.

Monella edessä sopeutuksen aika – otetaan siitä myös hyvät puolet irti

Perheiden taloudelliset tilanteet toki vaihtelevat paljon. Osalle hintojen nousu aiheuttaa harmitusta, mutta ei suurempaa ongelmaa. Osa on isojen haasteiden äärellä, kun rahat eivät tahdo riittää. Valtaosassa perheitä on kuitenkin edessä jonkinmoista sopeutusta tilanteeseen.

Ruokakaupassa etsitään tarjouksia ja ostetaan halvempia merkkejä. Heräteostokset jätetään vähemmälle. Isoja hankintoja harkitaan aiempaa tarkemmin. Ajonopeuksia hidastetaan. Parhaillaan monessa perheessä mietitään vimmatusti, miten sähkönkulutusta voisi vähentää.

Menopuolen sopeuttamisen lisäksi kannattaa myös miettiä, jos omia tuloja pystyisi lisäämään. Työmarkkinatilanne on edelleen hyvä ja erilaisia osa-aikatöitäkin on paljon tarjolla. Myös sosiaalisen median alustat tarjoavat mahdollisuuksia oman osaamisensa myymiselle.

Lyhyellä tähtäimellä sopeutuminen aiheuttaa päänvaivaa ja hampaiden kiristelyä. Mutta uskon, että tälläkin kriisillä on myös hyviä vaikutuksia. Nousseiden sähkölaskujen myötä niin yritykset kuin kotitaloudetkin miettivät omaa energiankulutustaan aiempaa kriittisemmin. Tulemme myös pääsemään eroon fossiilisesta energiasta odotettua nopeammin. Se toki vaatii nyt isoja investointeja, mutta ne kannattavat pitkässä juoksussa. Monet sopeutustoimet tekevät hyvää niin lompakolle, huoltovarmuudelle kuin ympäristöllekin. Lisäksi uuden innovointi voi parhaimmillaan kiihtyä, kun on pakko keksiä uusia tapoja selviytyä. Ihmisten sopeutumiskyky on mahtava, kun se pääsee valloilleen.

Jos kotitalouksien näkymät kiinnostavat, lue aiheesta lisää Säästöpankin Kotitalouksien suhdannekatsauksesta.

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kauppalehden blogissa.