Työmarkkinat murroksessa – olisiko aika vaihtaa työpaikkaa?

USA:n työmarkkinoilta kuuluu kummia. Korona-aikana ennätyksellisen moni ihminen on irtisanoutunut työstään. Yritysten on vaikea löytää työntekijöitä ja työllisyysaste on jäänyt kauas koronaa edeltäneen tason alapuolelle.

Ilmiö on jo niin suuri, että se on saanut oman nimensä: Great Resignation (suuri irtisanoutuminen). Irtisanomisaallon syiksi on arvioitu monenlaisia tekijöitä. Taudin pelko on voinut saada osan jäämään kotiin tai vaihtamaan turvallisempaan työpaikkaan. Työn ja lastenhoidon yhdistäminen korona-aikana on voinut lannistaa osan. Moni eläkeiän kynnyksellä ollut on jäänyt eläkkeelle. On myös arvioitu, että koska pandemia-aika on mullistanut monella tapaa arkeamme ja ehkä myös arvojamme, on moni alkanut miettimään, mitä työelämältään haluaa ja millaisessa työpaikassa haluaa olla.

Suomessa ei vastaavaa suurta irtisanomisaaltoa olla nähty. Meillä työllisyysaste on noussut ennätyksellisen korkealle ja ainakin ensimmäisenä koronavuonna eläköitymisikä jopa nousi. Mutta myös meillä on havaittavissa pinnan alla kuohuntaa, ainakin mikäli kyselytutkimuksiin on uskomista. Baronan työelämätutkimuksen mukaan 36 % työvoimasta harkitsee työpaikan vaihtoa, näistä puolet jopa kokonaan toiselle alalle. Ellun Kanojen tammikuussa tekemän kyselytutkimuksen vastaukset ovat saman suuntaisia. Sen mukaan 34 % vastaajista harkitsee tällä hetkellä työpaikan vaihtamista.

Kannattaako työpaikkaa vaihtaa?

Tähän ei tietenkään ole yhtä oikeaa vastausta, vaan se riippuu palkasta, työn mielekkyydestä, työn ja perhe-elämän yhdistämisen mahdollisuudesta, työmatkoista jne. Työtyytyväisyys on monen tekijän summa ja eri ihmiset arvostavat eri asioita.

Mutta mitä palkkaan tulee, niin Eläketurvakeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan työpaikan vaihtaminen keskimäärin kannattaa. ETK:n tutki suomalaisten palkkakehitystä kuuden vuosikymmenen (! Vastaavista rekistereistä moni ulkomaalainen tutkija vain haaveilee) ajalta. Lopputuloksena paljastui, että miesten palkat nousevat työpaikan vaihtamisen jälkeen keskimäärin 3,4 % ja naisten 3,0 %.

Tutkimuksen mukaan työpaikan vaihtamisen hyödyt vaihtelevat kuitenkin koulutusasteen mukaan. Eniten työpaikan vaihtamisesta ovat hyötyneet korkeasti koulutetut miehet. Sen sijaan alemman koulutusasteen naisten palkka näyttäisi kehittyvän paremmin silloin, kun he pysyvät saman työnantajan palveluksessa.

Hyvä myös muistaa, että palkan noususta pääsee hyötymään ”tuplana”; korkeampi ansiotaso nostaa myös tulevia eläkkeitä.

Ainahan työpaikan vaihtamiseen liittyy myös riskejä. Vaikka paperilla kaikki näyttäisi hyvältä, voi moni asia mennä pieleenkin. Ehkä työkuva ei vastaakaan odotuksia, ehkäpä työpaikan ilmapiiri onkin huono yms.

Mutta hyvä uutinen on siis se, että keskimäärin työpaikan vaihtaminen kannattaa ainakin palkkamielessä! Tämä on hyvä pitää mielessä, kun pohtii omaa talouttaan. Jos tulojen ja menojen tasapainottaminen tuottaa vaikeuksia, aloitetaan yleensä menojen karsiminen. Tulojen kasvattaminen on myös yksi vaihtoehto.

Työpaikkojen myllerrys kuuluu asiaan – ja voi koskea myös sinua!

Terveessä taloudessa uusia yrityksiä syntyy, vanhoja kuolee pois, uutta kehitetään ja vanhoista toimintamalleista luovutaan. Ihmiset vaihtavat työpaikkaa ja kaikki tämä tekee hyvää talouden dynamiikalle.

Lisäksi meillä on käsillämme isoja rakenteellisia murroksia, kuten ilmastonmuutos ja sen aiheuttama energiamurros. Vanhan energiatuotannon puolelta työpaikkoja tullee katoamaan tulevina vuosikymmeninä ja vihreään energiatuotantoon niitä mitä todennäköisimmin syntyy.

Samanlaisia pienempiä rakennemuutoksia tapahtuu taloudessa koko ajan. Koskaan ei tiedä, milloin disruptio iskee juuri omalle alalle. Vaikka tulevaisuudesta ei voi varmuudella tietää, voi siihen kuitenkin varautua. Omasta osaamisestaan kannattaa pitää huolta. Lisäksi ei ole hullumpi idea varautua mahdollisiin työelämän katkoksiin myös taloudellisin puskurein, sillä monet elämän yllätyksistä vaikuttavat myös taloudelliseen hyvinvointiimme.

 

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Teksti on julkaistu aiemmin Taloustaidon blogissa.