Tyssääkö suomalaisten säästämisboomi hintojen nousuun?

Säästöpankin brändikuva

Suomalaisten rahoitusvarat, eli säästöt ja sijoitukset talletuksiin, rahastoihin, osakkeisiin yms. ovat olleet trendinomaisessa kasvussa jo pitkään. Toki markkinoiden heilunnat liikuttelevat varojen arvoja välillä myös alaspäin, mutta isossa kuvassa suomalaiset ovat vaurastuneet jo pidemmän aikaa.

Tämä lämmittää säästöpankkilaisen sydäntä. Säästöpankki kun on nimensä mukaisesti pyrkinyt edistämään ihmisten säästäväisyyttä jo 200 vuoden ajan. Säästäväisyys ehkä terminä kalskahtaa vanhanaikaiselta, nykyään puhutaan enemmän vaurastumisesta ja sijoittamisesta. Mutta yhtä kaikki, kyse on samasta asiasta ainakin minun ajatusmaailmassani.

Säästäminen ei tietenkään ole itseisarvo. Mutta säästämiseen liittyy monia positiivisia asioita. Säästöt mahdollistavat erilaisia elämänvalintoja, joiden tärkeys korostuu, kun elämään tulee yllätyksiä. Säästöt tuovat psykologista turvallisuuden tunnetta. Vuosittain tehtävässä Säästämisbarometrissämme on myös havaittu yhteys säästämisen ja onnellisuuden välillä. Liikaakin voi toki säästää. Säästäväisyys voi mennä pihistelyn puolelle ja estää elämästä nauttimisen. Kovin yleistä tämä ei taida kuitenkaan olla.

Meneekö suomalaisilla nyt kaikki rahat elämiseen?

Viime aikoina hintojen nousu on ollut nopeaa. Tämän on varmaan jokainen huomannut kaupassa käydessään, tankatessaan tai viimeistään sähkölaskua avatessaan. Media onkin täyttynyt jutuista siitä, kuinka voi säästää sähköä, vähentää ruokalaskuaan yms.

Tyssäävätkö ihmisten säästämismahdollisuudet nyt hintojen nousuun? Meneekö aiemmin säästöön laitetut summat nyt ruokakauppaan ja muihin elämisen menoihin? Tilastokeskuksen kuukausittain tekemässä kuluttajien luottamuskyselyssä tätäkin asiaa kartoitetaan. Tilastoista onkin havaittavissa, että ihmisillä jää nyt vähemmän rahaa säästöön (kuva). Syyskuussa 2022 vastaajista 60 % sanoi, että pystyy säästämään. Vielä vuosi sitten 65 % vastaajista oli tätä mieltä. Erityisesti niiden osuus on laskenut, jotka kokevat voivansa säästää paljon.

Oma rahatilanne - pystyy säästämään.

Suunta on siis alaspäin, mutta muutos ei ole kovinkaan dramaattinen. Edelleenkin valtaosalla suomalaisista jää rahaa säästöön kohonneista hinnoista huolimatta. Tämä on hyvä asia, etenkin niiden kotitalouksien osalta, joilla taloudelliset puskurit ovat pieniä. Kriisejä on viime vuosina nähty monia, ja niitä voidaan nähdä myös tulevaisuudessa – on ne sitten globaaleja tai omasta elämästä kumpuavia. Viime vuodet ovat opettaneet, että varautuminen on viisautta.

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Teksti on julkaistu aiemmin Taloustaidon blogissa.

Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija

Ajankohtaista