Uudistushaluttomuus riivaa Suomen pk-yrityksiä – nyt jos koskaan rohkeutta tarvitaan

Ukrainan sodan syttymisen jälkeen talouden epävarmuudet ovat kasvaneet. Toistaiseksi pk-yrityksillä on mennyt kuitenkin kohtuullisen hyvin. Talenomin pk-yritysbarometrin mukaan yritysten liikevaihdot kasvoivat touko-heinäkuussa lähes 10 % vuoden takaisesta. Tilasto perustuu yritysten kirjanpitotietoihin.

Näkymät tulevaisuuteen ovat kuitenkin heikentyneet. Tämä ilmenee mm. Suomen Yrittäjien puolivuosittain tekemästä pk-yritysbarometrista**. Sen mukaan suhdannenäkymiensä heikkenemistä odottaa useampi yritys kuin näkymiensä parantumista. Arviot ovat myös heikentyneet selvästi kevään tilanteesta.

Me Säästöpankissa olemme samoilla linjoilla yrittäjien arkikokeman kanssa. Talouden näkymät ovat tosiaankin heikentyneet ja odotamme Suomen talouden ajautuvan taantumaan – onneksi tosin lievään sellaiseen.

Yrityksissä päänvaivaa aiheuttaa nyt monet tekijät. Pandemian jäljiltä ja sodan myötä erilaisia toimitusvaikeuksia ja saatavuushaasteita on edelleen, vaikka pahimmat pullonkaulat ovat globaalisti jo helpottaneet. Tuotantokustannusten nousu ja energian hinnan nousu aiheuttavat päänvaivaa monelle yrittäjälle. Samaan aikaan osaavista työntekijöistä on pulaa.

Palvelusektorilla näkymät paremmat, Itä-Suomessa pk-yritykset pessimistisimpiä

Syksyn pk-yritysbarometrin mukaan näkymät ovat heikentyneet kaikilla toimialoilla. Heikoimmat näkymät barometrin mukaan on kaupan alan yrityksillä. Palvelusektorilla ollaan selvästi optimistisempia ja alalla onkin nähtävissä vielä pandemian jälkeistä patoutunutta kysyntää.

Alueellisesti positiivisimmin – tai pitäisikö sanoa vähiten negatiivisesti– lähiajan suhdannenäkymiin suhtautuvat pääkaupunkiseudun sekä Päijät-Hämeen pk-yritykset. Pessimistisimmät yritykset löytyvät sen sijaan Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta. Itä-Suomesta löytyneekin eniten niitä yrityksiä, jotka ovat käyneet kauppaa Venäjän kanssa ja jotka ovat nyt isojen haasteiden äärellä joko sanktioiden tai vapaaehtoisen Venäjältä vetäytymisen myötä. Suomen Tullin tilastojen mukaan Venäjänkauppaa harjoittavien yritysten lukumäärä on pudonnut noin 70 %* vuoden takaisesta. Muutos on dramaattinen.

Yrittäjien tulevaisuudenusko koetuksella

Yrittäjät ovat kokemukseni mukaan porukkaa, jolla tulevaisuudenuskoa ja tekemisen meininkiä yleensä riittää. Näitä ominaisuuksia kai yrittäjyydessä tarvitaankin. Yrittäjien tulevaisuudenuskoa on kuitenkin viime aikoina koeteltu rankalla kädellä. Ensin korona hyydytti etenkin palvelusektorin ja nyt sota ja energiakriisi uhkaavat näkymiä. Yritysten tilanteet toki vaihtelevat ja toisen murhe voi olla toisen mahdollisuus.

Yksi huolestuttava piirre nouseekin esiin eri kyselytutkimuksista. Pk-yritysten investointi-into on laskussa niin lyhyellä kuin pitkälläkin tähtäimellä. Tämä on huolestuttavaa niin Suomen kansantalouden kuin yritysten omienkin tulevaisuudennäkymien kannalta.

Pk-yritysbarometrin mukaan suomalaisten pk-yritysten investointiaikeet ovat laskeneet keväästä. Tämä ei liene kovinkaan yllättävää huomioiden talouden epävarmuudet ja korkotason nousun.

Mutta myös pitkällä tähtäimellä jonkinlainen uudistumisen flegmaattisuus suomalaisia pk-yrityksiä tuntuu riivaavan. Yritysten aikeet tehdä innovaatioita ja kehitystä ovat laskeneet tasaisesti vuodesta 2016. Vastaavasti myös yritysten kasvuhakuisuus on laskenut jo pitkään.

Tulevaisuuteen kannattaa - tai on oikeastaan pakkokin - investoida, jos mielii pärjätä alati muuttuvassa maailmassa. Vaikeissakin tilanteissa on omat kultareunuksensa, joista nopealiikkeinen yrittäjä voi hyötyä. Esimerkiksi sodan myötä vihreä siirtymä on saanut aiempaakin enemmän pontta ja poliittisen tilanteen jännittyneisyys voi lokalisoida tuotantoa ja tuotantoketjuja aiempaan verrattuna.

Ei voi muuta kuin toivoa tulevaisuudenuskoa ja aimo ripauksen myös rohkeutta kaikille yrittäjille näinä haasteellisina aikoina.

* https://www.talenom.fi/barometri/barometri-2/
** https://www.yrittajat.fi/tutkimukset/pk-yritysbarometri-2-2022/
** https://www.stat.fi/ajk/kutsu-nakokulmia-tilastotuotantoon-venajan-hyokkays-ukrainaan-mita-tilastot-kertovat

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kauppalehden blogissa.