Moni rahastosijoittaja toimi esimerkillisesti kriisin keskellä

Koronavirus ja sen aiheuttama Covid-19-pandemia on mullistanut ihmisten elämän tänä keväänä. Historian kirjat tulevat lopulta kertomaan, kuinka mittavat vahingot pandemia on todellisuudessa aiheuttanut, ja minkälaiset sen jälkimainingit tulevat olemaan pahimman virusaallon laannuttua.

Koronaviruspandemia on jo nyt loputon tutkimuksen kohde, ehtymätön kirjallisuuden lähde sekä viiltävän yhteiskunnallisen keskustelun ja kritiikin aihe. Sitä se tulee epäilemättä olemaan myös tulevaisuudessa. Poikkeusolot tarjoavat ihmisille, yrityksille, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle myös tärkeitä oppitunteja. 

Monille yrityksille se oppitunti on ollut asiakkaiden luottamuksen merkitys.

Suomalaiset rahastosijoittajat pitivät kriisin keskellä pään kylmänä

Koronakriisin aiheuttaman markkinamyllerryksen toistaiseksi pahimmassa vaiheessa maaliskuussa suomalaiset rahastosijoittajat näyttivät pitäneen päänsä kylmänä. Varoja oli toki lunastettu, mutta vähemmän kuin voisi olettaa ja lunastukset kohdistuivat hieman yllättäen riskiltään maltillisempiin rahastoihin, eikä niinkään esimerkiksi osakerahastoihin. Mielestäni tämä kertoo luottamuksesta.

Sijoittajat ovat pitäneet kiinni varainhoitajien kanssa rakennetuista pitkän ajan sijoitussuunnitelmistaan, ja katsoneet oikeaoppisesti lyhyen aikavälin markkinaturbulenssin yli. Ihmiset antavat rahansa, eläkesäästönsä, omaisuutensa tai varat joista ovat vastuussa, ainoastaan sellaisten tahojen hoidettavaksi, joihin voivat luottaa. Tämä luottamus näkyy kaikista selkeimmin epävarmuuden ollessa korkeimmillaan.

Luottamuksen syntyminen on monen tekijän summa 

Silmiini osui hiljattain kyselytutkimus, jossa oli selvitetty sijoittajien suhdetta varainhoitajiin ja taloudellisiin neuvonantajiin nimenomaan luottamuksen kautta. Kyselyihin olivat vastanneet sekä pienemmät yksityiset sijoittajat että suuremmat institutionaaliset sijoittajat useasta eri maasta ja ympäri maailmaa (Suomi ei ollut mukana tutkimuksessa). Vastauksia kertyi yhteensä yli neljä tuhatta. Kuvaavasti, kysymykset ja vastaukset olivat ajalta ennen koronapandemiaa, mutta kertoivat prikulleen, miksi kriisin koittaessa asiakkaiden luottamus korostuu.

Tutkimuksesta nousi esiin kolme pääkohtaa. Ensinnäkin, teknologia oikein käytettynä lisää luottamusta, mutta ei korvaa ihmiskontaktia. Toiseksi, kommunikaation sisältö ratkaisee, ei kanavien määrä. Kolmas havainto on ehkäpä se kaikkein tärkein: kysyttäessä mikä on varainhoitajaa tai sijoitusneuvojaa valitessa kaikista tärkein ominaisuus, ei listan kärkeen noussut aiempi sijoitusmenestys tai edes perityn palkkion suuruus, vaan luottamus siihen, että valittu taho toimii asiakkaan parhaiden etujen mukaan.

Luottamus pitää ansaita joka päivä

Tämä luottamus pitää ansaita joka päivä, jokaisen neuvon tai sijoituspäätöksen kohdalla aina uudestaan ja uudestaan. Muuten luottamukseen voi tulla säröjä, jotka kerääntyessään rikkovat luottamussuhteen ja lopettavat yhteistyön. 

Kriisin aikana tämä tietenkin korostuu, ja tilanteen ollessa päällä luottamuksen jatkuva ansaitseminen ja asiakkaaseen tukena oleminen on ensiarvoisen tärkeää. Mutta pohja luottamukselle täytyy valaa ennen kriisiä. Vaikeiden aikojen vyöryessä päälle on liian myöhäistä aloittaa.

Tatu Paasimaa toimii osakesalkunhoitajana Sp-Rahastoyhtiö Oy:ssä, joka on osa Säästöpankkiryhmää. Tämän kirjoituksen näkemykset ovat kirjoittajan omia henkilökohtaisiä näkemyksiä, eivätkä välttämättä vastaa Säästöpankki -rahastoja hallinnoivan Sp-Rahastoyhtiön sijoitusnäkemystä.

Kirjoituksen sisältöä ei pidä ymmärtää sijoitussuosituksiksi tai sijoitusneuvonnaksi. Mikään tässä kirjoituksessa esitetty ei ole sitova tarjous ostaa tai myydä sijoitusrahasto-osuuksia tai muita arvopapereita eikä kehotus ryhtyä muuhun sijoitustoimintaan. Sijoittaja tekee jokaisen sijoituspäätöksensä itsenäisesti ja omalla vastuullaan.

Tutustu myös muihin salkunhoitajiemme blogeihin:

Vaatiiko yritysten herääminen vastuullisuuteen koronakriisin?

Ovatko negatiiviset korot tulleet jäädäkseen?