Vuonna 2022 kokonaisuutena maailmantalous ja Suomen talous kasvoivat vielä ihan mukavaa tahtia. Näkymät kuitenkin heikkenivät vuoden edetessä. Vuoteen 2023 ollaankin siirrytty selvästi heikompien näkymien siivittämänä. Ukrainan sota, energiakriisi, korkea inflaatio ja nopeasti kiristynyt rahapolitiikka ovat heikentäneet maailmantalouden kasvunäkymiä merkittävästi. Kiinan osalta talouden avaaminen parantaa kasvunäkymiä, kunhan alkuvuoden tartunta-aallosta selvitään. Maailmanpankki arvioi vuoden alussa, että maailmantalous kasvaa 1,7 % vuonna 2023. Se on selvästi pitkän ajan kasvua hitaampaa.

Inflaatio säilyy edelleen tärkeänä teemana vuonna 2023. Viime vuonna inflaatio nousi monissa maissa tasolle, jota ei olla nähty vuosikymmeniin. Tämä pakotti myös keskuspankit kiristämään rahapolitiikkaansa nopein askelin. Kuluvana vuonna inflaation odotetaan maltillistuvan, mutta pysyvän edelleen keskuspankkien tavoitetason yläpuolella. Maltillistuva inflaatio kuitenkin hiljalleen mahdollistaa rahapolitiikan kiristämisen vähentämisen ja kotitalouksien luottamus hiljalleen elpyy hintojen ja korkojen nousun rauhoittuessa.

Suomen talous kasvoi viime vuonna arviomme mukaan 1,8 %. Se perustuu alkuvuoden hyvään kehitykseen, loppuvuonna talous alkoi jo supistua. Odotamme talouden supistumisen jatkuvan vielä alkuvuonna 2023. Suomen talous on siis taantumassa. Loppuvuotta kohden tilanne kuitenkin helpottaa inflaation maltillistuessa ja korkojen nousun rauhoittuessa. Kokonaisuutena odotamme Suomen BKT:n supistuvan 0,7 %. Ensi vuonna päästään jo hauraaseen 0,8 %:n kasvuun kiinni.

Kotitalouksille vuosi 2022 oli vaikea. Hintojen ja korkojen nousu tuntui voimakkaasti kotitalouksien kukkarossa ja monenlainen epävarmuus jäyti kuluttajien mielissä. Myös alkuvuosi 2023 on haastava ja yksityinen kulutus supistuu. Vuoden jälkipuoliskolla tilanne kuitenkin hieman paranee, kun hintojen nousu rauhoittuu ja palkankorotusten myötä tulot kasvavat. Työllisyystilanne pysyy isossa kuvassa hyvänä, vaikka työttömyys hieman nouseekin ja lomautusten määrä kasvaa.

Edessä on siis taloudellisesti haastavammat ajat. Mitään suurta talouskriisiä ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Kotitaloudet joutuvat sopeutumaan uuteen korkoympäristöön ja nousseisiin hintoihin. Oman talouden suunnittelu on nyt entistä tärkeämpää.

Seuraavissa kappaleissa keskitytään erityisesti suomalaisten kotitalouksien suhdannenäkymiin.

Lähteet: maailmantalous Maailmanpankki (tammikuu 2023), Suomi: Säästöpankki (tammikuu 2023)

Vaikka moni talouden indikaattori on heikentynyt jo pidemmän aikaa, tilanne Suomen työmarkkinoilla on pysynyt hyvänä. Se onkin yksi talouden suurimpia valopilkkuja tällä hetkellä. Työllisyysaste on noussut uusiin ennätyksiin ja työttömyysaste on laskenut suurin piirtein koronakriisiä edeltävälle tasolle. Lomautettujen määrä on laskenut normaalitasolle koronakriisin aiheuttaman nopean kasvun jälkeen.

Myös avoimia työpaikkoja on yhä paljon tarjolla ja yritykset raportoivat työvoimapulasta. Ensimmäisiä merkkejä on kuitenkin havaittavissa siitä, että työvoimapula on hellittämässä ja kysyntähaasteet ovat nousemassa yritysten suurimmaksi kasvun esteeksi.

Huolenaiheitakin hyvistä työllisyystilastoista toki löytyy. Vaikka pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut, on heidän lukumääränsä jäänyt koronakriisiä edeltävän tason yläpuolelle kaikissa ikäryhmissä. Erityisen huolestuttavaa tämä on nuorten osalta. Jos nuori jää ulos työmarkkinoilta jo aikaisessa vaiheessa, voi se aiheuttaa taloudellisia ja sosiaalisia haasteita pitkäksi aikaa. Kriisistä on siis jäänyt myös pitkäaikaisia vaurioita työmarkkinoille, vaikka yleisesti ottaen työmarkkinoiden elpyminen koronakriisistä on ollut ripeää.

Kun katsotaan työllisten määrän kasvua koronakriisin jälkeen tarkemmin, huomataan, että iso osa siitä selittyy osa-aikaisten työllisten määrän kasvulla. Tämä korostui erityisesti vuonna 2021. Vuonna 2022 (tammi-marraskuu) kokoaikaisten ja osa-aikaisten työllisten määrä kasvoi suurin piirtein yhtä paljon. Osa-aikatyö on toki myös arvokasta työtä ja usein myös tekijälleen haluttu vaihtoehto. Mutta osa haluaisi tehdä töitä enemmän ja on siten vajaakäytetty voimavara työmarkkinoilla.

Taloussuhdanteen heikkeneminen alkaa hiljalleen näkyä myös työmarkkinoilla. Odotamme, että Suomen työttömyys hieman nousee vuonna 2023. Vuonna 2022 työttömyys oli arviomme mukaan keskimäärin 6,8 % ja kuluvana vuonna odotamme sen nousevan 7,4 %:iin. Vaikka Suomen talous ajautuu taantumaan, uskomme työmarkkinatilanteen säilyvän kohtuullisen hyvänä ja mitään suurta heikkenemistä tuskin nähdään. Työvoimapula on vaivannut yrityksiä jo niin pitkään, että osaavista työntekijöistä halutaan pitää kiinni, mikäli taantuma jää lyhytkestoiseksi. Lomautusten määrä sen sijaan kasvaa vuonna 2023.

Yksittäisten kotitalouksien näkökulmasta vuosi 2022 jää mieleen poikkeuksellisen suurena ostovoiman putoamisena. Palkansaajien ansiot nousivat vajaan 3 %:n tahtia, kun yleinen hintataso nousi yli 7 %. Tämä johti palkansaajien ostovoiman heikkenemiseen. Samalla rahalla sai siis ostettua vähemmän. Palkansaajien ostovoima on viimeksi laskenut näin paljon 70-luvulla, mikä kertoo tilanteen poikkeuksellisuudesta.

Taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien kotitalouksien tilannetta on helpotettu sosiaalietuuksien aikaistetuilla indeksikorotuksilla viime vuoden elokuussa. Tämän vuoden alusta astui lisäksi voimaan joukko korotuksia sosiaalietuuksiin. Hallitus on myös rakentanut erilaisia sähkötukia helpottamaan kotitalouksia isojen sähkölaskujen kanssa. Osa tuista on jo päätetty, osa odottaa vielä lopullista hyväksyntää. Nämä toki helpottavat kotitalouksien tilannetta, vaikka tuen ajoitus ei olekaan täydellinen. Paljon on myös esitetty kritiikkiä siitä, kohdentuuko tuki oikein ja kannustaako se sähkön kulutuksen vähentämiseen.

Koko kansantalouden tasolla ostovoiman putoaminen ei ole aivan yhtä radikaalia. Vaikka hintojen nousu kurittaa ostovoimaa, on samanaikaisesti työllisyys noussut hyvää tahtia. Kotitalouksien saama palkkasumma nousi vuonna 2022 lähes 7 %. Palkkasumma kuvaa koko taloudessa maksettujen bruttopalkkojen kokonaismäärää. Sen kehitykseen vaikuttavat siis sekä työllisyyskehitys että palkkakehitys.

Jatkon osalta oleellista on se, kuinka pitkään inflaatio pysyy korkealla ja kuinka palkat reagoivat tilanteeseen. Me odotamme, että inflaation huipputasot nähdään Suomessa kuluvan vuoden alussa ja sitten inflaatio lähtee hiljalleen laskuun. Keskimäärin hinnat nousevat vuonna 2023 arviomme mukaan 4,5 %. Hintojen nousu siis rauhoittuu, mutta inflaatio pysyy yhä toivottua korkeammalla.

Monilla aloilla palkkaneuvottelut ovat yhä käynnissä, joten palkankorotusten tasoa vuodelle 2023 on vielä vaikea arvioida. Neuvottelujen lähtökohdat ovat haastavat: toisaalta palkansaajat perustellusti kaipaavat kompensaatiota hintojen nousulle, mutta toisaalta kansantalouden kannalta on vaarana inflaatio-palkkakierteen käynnistyminen. Myös Suomen kilpailukyvystä pitäisi pitää huolta. Todennäköisesti tänä vuonna tullaan kuitenkin näkemään viime vuosia suurempia palkankorotuksia, mikä osaltaan tuo helpotusta kotitalouksien ostovoiman pudotukseen.

Ostovoiman supistuminen viime vuonna koskee myös eläkeläisiä. Tämän vuoden alusta eläkeläiset ovat kuitenkin saaneet poikkeuksellisen suuren korotuksen, kun työeläkkeitä nostettiin 6,8 %.

Hintojen nousu yhdistettynä korkojen nousuun ja yleiseen epävarmuuteen on ajanut monen perheen haasteelliseen tilanteeseen. Tämä näkyy myös Säästöpankin viime vuonna toteuttamassa Säästämisbarometri -tutkimuksessa*. Sen mukaan ihmisten kokema taloudellinen ahdinko on lisääntynyt. Taloudellisen ahdingon mittarissamme on mukana ”niin euroja kuin rahaan liittyviä tunteitakin”.

Odotamme kotitalouksien ostovoiman heikkenevän vielä alkuvuonna, mutta vuoden edetessä tilanne helpottaa, kun inflaatio maltillistuu ja palkankorotukset nostavat palkansaajien nimellisansioita. Myös viime kuukausien murheenkryynin, sähkön, hinnan odotetaan laskevan talvikuukausien jälkeen.

Koronakriisin aikana kotitalouksien kulutus supistui selvästi, mutta on nyt elpynyt kriisiä edeltäneen tason yläpuolelle. Vaikka hintojen nousu on heikentänyt kuluttajien ostovoimaa, yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvaneen noin 2 prosentin vauhtia viime vuonna. Kuluttajat käyttivät mm. korona-aikana kertyneitä säästöjä kulutuksen rahoittamiseen.

Myös kulutuksen rakenteessa on tapahtunut isoja muutoksia viime vuosina. Koronakriisin aikana kotitaloudet käyttivät rahaa erityisesti tavaroihin, kun rajoitustoimet ja taudin pelko vähensivät palveluiden kulutusta. Nyt palveluiden kulutus on jatkanut elpymistään, mutta tavaroita ostetaan aiempaa vähemmän. Palvelusektorin elpyminen on jatkunut talouden muusta heikkoudesta huolimatta.

Palveluihin kohdistuva patoutunut kysyntä alkaa hiljalleen hiipua. Odotamme, että vuoden 2023 alkupuolella yksityinen kulutus supistuu hieman. Vuoden jälkipuoliskolla kulutus kääntyy jälleen varovaiseen kasvuun.

Vuosi 2022 jää historiankirjoihin inflaation uudelleenheräämisen vuotena. Suomessa hinnat nousivat keskimäärin 7,1 %, mikä on nopeinta tahtia sitten 1980-luvun alun. Inflaatio nousi huolenaiheeksi monessa perheessä, kun viime vuosina hintojen nousuun ei ole pahemmin tarvinnut kiinnittää huomiota.

Suurinta hintojen nousu vuonna 2022 oli ihmisten perustarpeissa: ruoassa, asumisessa ja liikenteessä. Vuoden mittaan hintojen nousu laaja-alaistui ja hinnat nousevat nyt oikeastaan kaikissa kategorioissa. Inflaation laaja-alaistuminen yleensä tarkoittaa myös, että sen rauhoittuminen kestää pidempään.

Vuonna 2023 odotamme hintojen nousun maltillistuvan keskimäärin 4,5 %:iin. Tämäkin on toki yli keskuspankin tavoitteen, tai tason, mihin olemme viime vuosina tottuneet. Esimerkiksi USA:sta on saatu jo rohkaisevia merkkejä siitä, että inflaatio on kääntynyt pysyvästi laskuun. Inflaation ennustamiseen liittyy toki paljon epävarmuuksia tällä hetkellä.

Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut viime vuosina. Velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on nyt vajaat 134 %. Tämä on euroalueen keskiarvoa enemmän, mutta vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Vuonna 2022 velkaantumisen kasvuvauhti rauhoittui. Etenkin asuntolainoja nostettiin selvästi aiempaa vuotta vähemmän. Kuluttajien lainanottoaikeet ovat myös tällä hetkellä pitkän ajan keskiarvoa matalammalla. Kulutusluottojen kasvuvauhti sen sijaan hieman kasvoi, vaikkakin niiden osuus kokonaisvelkaantumisessa on selvästi asuntolainoja vähäisempi. Kulutusluottojen kasvu voi kertoa kuitenkin siitä, että osa kotitalouksista joutuu jo rahoittamaan nousseiden hintojen tuoman paineen velkarahalla. Pitkäaikaisesti kulutuksen rahoittaminen velalla ei ole kestävää, joten omaan kulutukseen kannattaa nyt kiinnittää huomioita, jos tulot eivät riitä menojen rahoittamiseen.

Velkaantuneiden kotitalouksien tilannetta helpotti pitkään se, että korkotaso oli matala. Tähän on nyt tullut merkittävä muutos. Lyhyet markkinakorot ovat nousseet nopeasti, esimerkiksi 12kk euribor -korko oli vielä vuosi sitten reilusti miinuksella ja nyt se lähentelee jo 3,5 %. Korkojen nousu siirtyy asteittain myös kotitalouksien lainanhoitokuluihin valitusta lainanlyhennystavasta ja viitekorosta riippuen.

Vuonna 2021 (tuorein tilasto) suomalaisten asuntovelallisten kotitalouksien keskimääräinen asuntolainan määrä oli vajaat 111 000 euroa. Kolmen prosenttiyksikön korkojen nousu tarkoittaisi keskivertoperheelle noin 150 euron lisäystä kuukausittaiseen lainanhoitomenoon**.

Tämän hetken markkinaodotusten mukaan korkojen nousun odotetaan jatkuvan vielä tovin, mutta suurin nousu on näillä näkymin jo takanapäin. Markkinaodotukset toki muuttuvat päivittäin, kun tilannekuva taloudesta päivittyy. Fiksua onkin varautua myös nykyistä hieman korkeampaan korkotasoon, ettei oma talous ajaudu haasteisiin korkojen nousun myötä.

Säästöpankin vuoden 2022 Säästämisbarometri -tutkimuksen* mukaan valtaosa suomalaisista on varautunut korkojen nousuun. Yleisimpiä varautumiskeinoja ovat etukäteissäästäminen sekä lainan korkosuojaus. 36 % vastaajista ei kuitenkaan ollut varautunut korkojen nousuun, joten osalle kotitalouksista tilanne voi tulla yllätyksenä ja aiheuttaa haasteita.

Korkojen nousun aiheuttaman stressitestin lisäksi omien velkojen osalta kannattaa kiinnittää huomioita siihen, että velkaa on sopivasti suhteessa maksukykyyn ja toisaalta myös velan rakenteeseen. Varallisuutta kasvattavat velat ovat ”parempaa” velkaa kuin saman tien kulutukseen –tai pahimmillaan vanhojen velkojen maksuun – menevät velat.

Reaaliomaisuuden (pääasiassa asuntojen) lisäksi kotitalouksilla on rahoitusvaroja ja kotitalouksien rahoitusvarallisuus on ollut kasvussa jo pidemmän aikaa. Viime vuosi toi tullessaan kuitenkin selvän notkahduksen tähän pitkän ajan trendiin. Kotitalouksien rahoitusvarat menettivät arvoaan ja kotitalouksien nettovarallisuus (rahoitusvarat - velat) laski.

Viime vuosi olikin vaikea niin korko- kuin osakesijoittajille. Osakkeiden arvot laskivat keskuspankkien koronnostojen ja talouden epävarmuuden siivittämänä. Kurssilaskut kuuluvat asiaan ja siinä mielessä viime vuosi ei ollut poikkeuksellinen. Sen sijaan korkomarkkinoilla vuosi oli erittäin poikkeuksellinen. Korkojen nopea nousu veti myös turvasatamaksi mielletyt valtionlainasijoitukset pahasti pakkaselle.

Samaan aikaan kotitalouksien mahdollisuudet säästää ovat laskeneet. Nousseet hinnat ja korkomenot vievät aiempaa suuremman loven kotitalouksien kukkarosta, jolloin säästämiseen ei välttämättä jää yhtä paljon rahaa. Tilastokeskuksen kuluttajien luottamuskyselyssä onkin havaittavissa, että kuluttajien säästämismahdollisuudet ovat laskussa. Edelleenkin kuitenkin noin 57 % kotitalouksista pystyy oma arvionsa mukaan säästämään.

Kuluva vuosi voi hyvinkin näyttää jo paremmalta sijoittajan silmin. Sijoitusmarkkinoiden liikkeiden ennustaminen on toki aina vaikeaa ja oma sijoitussalkku kannattaa rakentaa pitkäjänteisesti. Korkojen nousu alkaa kantaa hiljalleen hedelmää, kun korkosijoituksista saadaan aiempaa korkeampaa korkotuottoa. Osakkeiden osalta alkuvuosi voi olla vielä haastava, kun koronnostot jatkuvat ja yritysten tuloskunto heikkenee. Hiljalleen koronnostot tulevat kuitenkin päätökseen ja se avaa paremmat näkymät myös osakesijoituksille.

Talletus voi tuntua epävarmassa maailmassa turvalliselta paikalta säilyttää varojaan. Talletusten osalta on kuitenkin hyvä muistaa, että kiihtynyt inflaatio on vetänyt talletusten reaalisen tuoton pahasti pakkaselle. Pidempiaikaisille varoille kannattaa miettiä tuottavampia kohteita. Lyhytaikaiseen säästämiseen ja puskurivaroiksi talletukset ovat toki oivallinen kohde.

Korona kuumensi asuntomarkkinat, ja niin kauppamäärät kuin asuntojen hinnatkin nousivat poikkeuksellisen paljon vuonna 2021. Viime vuonna meno kääntyi päinvastaiseksi. Korkotason ja muiden kustannusten nousu on saanut asunnonostajat varpailleen, ja asuntojen kauppamäärät putosivat loppuvuonna selvästi. Myös asuntojen hinnat ovat kääntyneet laskuun.

Kuluttajien varovaisuus jatkuu vielä alkuvuoden ja meno asuntomarkkinoillakin pysyy vaisuna. Hiljalleen ihmiset kuitenkin sopeutuvat kohonneeseen korkotasoon. Myös inflaation maltillistuminen helpottaa tilannetta vuoden mittaan. Sähkömarkkinoilla odotetaan tilanteen rauhoittuvan ja hintojen maltillistuvan, mikä vähentää epävarmuutta etenkin sähkölämmitteisten talojen ostajien keskuudessa. Odotamme asuntomarkkinoiden jälleen piristyvän vuoden 2023 jälkimmäisellä puoliskolla, mikäli mitään uusia ikäviä yllätyksiä ei tule. Asuntojen hintojen odotamme laskevan 4–6 % vuonna 2023.

* https://www.saastopankki.fi/fi-fi/media/ajankohtaista/2022/10/saastamisbarometri-2022-talousasiat-sotkevat-ihmisten-younia-mutta-huoli-voi-olla-enemman-psykologin

** Oletukset: lyhennystapana muuttuva annuiteetti, laina-aika 20 vuotta. Korkojen nousun vaikutukset omalle lainasummalle voi tarkistaa täältä: https://www.saastopankki.fi/fi-fi/lainat/lainalaskuri