Kotitalouksien taloudellinen ahdinko kääntyi taas nousuun
Säästöpankin tuoreen Säästämisbarometrin mukaan kotitalouksien kokema taloudellinen ahdinko on noussut viime vuodesta. Viime vuonna pääsimme kertomaan hyviä uutisia, että ahdinko oli laskussa, mutta nyt tilanne on taas kääntynyt huonompaan suuntaan.
Säästämisbarometri* on Säästöpankin vuosittain tekemä kyselytutkimus, jossa kysytään laaja kirjo erilaisia säästämiseen, sijoittamiseen, kuluttamiseen, velkaantumiseen ja oman talouden tunteisiin liittyviä kysymyksiä. Seitsemästä kysymyksestä koostetaan ns. taloudellisen ahdingon indeksi, jonka on tarkoitus kuvata ihmisten taloudellista tilannetta ja tunteita omia raha-asioitaan kohtaan.
Vuosi sitten ennustin, että tänä vuonna kotitalouksien kokema taloudellinen ahdinko laskee. Ja pieleenhän tuo ennuste meni. Perusteet ennusteelle kyllä pitävät paikkansa; hintojen nousu on rauhoittunut ja kotitalouksien ostovoima on keskimäärin ollut kasvussa. Tämä ei kuitenkaan riittänyt siihen, että kotitaloudet näkisivät oman taloustilanteensa valoisampana. Barometrin mukaan yhä useampi kokee, ettei voi vaikuttaa omaan taloudelliseen tilanteeseensa ja unettomia öitä vietetään aiempaa enemmän.
Taustalla lienee monia syitä – osa tuntuu kukkarossa, osa ehkä enemmänkin ihmisten mielissä. Työttömyys on jatkanut nousuaan, mikä näkyy myös barometrissamme siten, että entistä useampi on huolissaan työpaikkansa puolesta. Vaikka inflaatio on rauhoittunut, hintataso on jäänyt aiempaa korkeammalle. Maailman meno on tänä vuonna ollut varsin huolestuttavaa sotineen ja kauppasotineen.
Ahdinko noussut etenkin pienituloisilla
Viime vuoteen verrattuna ahdinko on noussut eniten pienituloisilla ja jonkin verran myös keskituloisilla. Sosiaaliturvan leikkaukset ovat epäilemättä heikentäneet tukia saavien ihmisten taloudellista tilannetta. Hyvätuloisilla koettu ahdinko on jopa laskenut. Osasyynä lienee korkotason lasku; hyvätuloisilla myös velat ovat tyypillisesti suurempia ja korkojen laskun tuoma säästö siten euroissa mitattuna suurempaa.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten ahdinkoa kokevat totuttuun tapaan keski-ikäiset eli 45–54-vuotiaat. Vaikka heidän taloudellinen asemansa on usein jo vakiintuneempi kuin vaikkapa nuorilla, niin toisaalta myös vastuita on moneen suuntaan. Omien lasten lisäksi huolehditaan myös ikääntyvistä vanhemmista. Hyvinvointialueiden ympärillä vellova uutisvirta ei varmasti helpota näitä huolia.
Kuten aiemminkin, ahdinko oli pienintä tutkimuksemme varttuneimmalla ikäryhmällä eli 70–79-vuotiailla. Eläkeläisillä taloudellinen asema on usein jo vakiintunut. Eläke on varmaa tuloa ja velat on jo maksettu pois. Säästöjäkin on monelle kertynyt ja nollakorkoajan jälkeen noussut korkotaso on tuonut mukanaan parempia määräaikaistalletusten korkoja.
Taloudellinen hyvinvointi on muutakin kuin euroja – turvan tarve korostuu
Säästämisbarometri muistuttaa, että taloudellinen hyvinvointi on muutakin kuin euroja – se on tuoreen akateemisen tutkimuksen** mukaan myös turvallisuudentunnetta, vapautta ja välillä myös nautintoja. Tällä hetkellä turvan tarve tuntuu korostuvan.
Säästöt tuovat turvaa ja sitä moni taitaa tällä hetkellä hakeakin. Kotitalouksien säästämisaste on korkealla ja yksityinen kulutus supistuu, millä on puolestaan omat kielteiset vaikutuksensa tämän hetken kansantalouden tilanteeseen. Yksilön kannalta fiksua on löytää sopiva balanssi yli ajan säästämisen ja kuluttamisen välillä – molempia tarvitaan.
Viime vuoden epäonnistuneesta ennusteesta huolimatta, rohkenen yhä ennustaa, että ensi vuonna kotitalouksien taloudellinen ahdinko helpottaa. Ainakin eväät siihen ovat olemassa, mutta koska omaa talouttaan ei kannata rakentaa ekonomistin epäluotettavan ennusteen varaan, suosittelen lämpimästi jokaista käymään oman talouden eurot tarkasti läpi. Lopputulos voi jopa yllättää positiivisesti.
Ja koska talous on myös tunnetta, on hyvä välillä tarkastella omia käyttäytymismallejaan ja niiden takana olevia oletuksia. Apuja voi saada esimerkiksi webinaaristamme***, jossa psykologi Karoliina Mellanen kertoo, miten tunteet vaikuttavat taloudellisiin päätöksiin ja miten oman talouden psykologista puolta voisi parantaa.
***Webinaarit taloutesi avuksi - Säästöpankki
Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Taloustaidon blogissa.
- Kirjoitettu
- Tyyppi
- Uutinen
