Säästämisbarometri: Yhä useampi suomalainen ei pysty säästämään lainkaan
Suomen heikkoa talouskasvua on viime aikoina selitetty kuluttajien säästämisvimmalla, mutta Säästöpankkiryhmän uunituore Säästämisbarometri paljastaa kolikon toisen puolen. Yhä useampi suomalainen ei pysty säästämään lainkaan, ja myös taloudellinen ahdinko on kasvanut viime vuodesta yleisestä ostovoiman parantumisesta huolimatta.
18 % suomalaisista ei säästä lainkaan. Luku on kasvanut kolme prosenttiyksikköä viime vuodesta ja on nyt korkeimmillaan koko 2020-luvulla. Varsinaisten säästösummien kehityksessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta alle 50 euroa kuukaudessa säästävien osuus on hieman laskenut samalla, kun yli 400 euroa kuukaudessa säästävien osuus on hieman kasvanut.
”Koko kansantalouden tilastoissa säästämisaste on kyllä kasvanut, mutta Säästämisbarometrista nähdään, että yhä useampi suomalainen ei pysty säästämään lainkaan. Kotitaloudet ovat eri tilanteissa, sillä yhä harvempi pienituloinen saa kerrytettyä säästöjä, ja hyvätuloiset puolestaan vaikuttavat säästävän entistä suurempia summia”, kuvailee Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen.
Taloudellinen ahdinko jälleen nousussa
Säästämisbarometrin kysymyksistä koostetaan taloudellisen ahdingon indeksi, jossa huomioidaan eurojen lisäksi myös vastaajan omaa kokemusta taloustilanteestaan. Suomalaisten taloudellinen ahdinko on kasvanut viime vuodesta, asettuen nyt vielä korkeammalle kuin vuosina 2022–2023, jolloin hinnat ja korot olivat voimakkaassa nousussa. Näin siitä huolimatta, että hintojen nousu on rauhoittunut, korot laskeneet ja ostovoima parantunut. Esimerkiksi omasta taloustilanteesta johtuvien unettomien öiden määrä on kasvanut 44 prosenttiin, + 4 prosenttiyksikköä viime vuodesta.
Säästämisbarometrin tulokset kertovat myös taloudellisesta eriytymisestä yhteiskunnassa, sillä taloudellinen ahdinko on kasvanut eniten pienituloisilla, ja hyvätuloisilla puolestaan hieman vähentynyt.
”Viime vuonna pääsimme kertomaan hyviä uutisia taloudellisen ahdingon hellittämisestä, mutta nyt tilanne on ottanut takapakkia. Huoli ja epävarmuus painavat ihmisten mielissä ja se jarruttaa kuluttamista tällä hetkellä enemmän kuin varsinaiset eurot. Moni hyvätuloinenkin joutui viime vuosina käyttämään säästöjä arjen kuluihin, ja kerryttää nyt puskuriaan uudelleen. Tuloksia selittävät myös korkea työttömyystilanne ja hallituksen talouspoliittiset päätökset”, Mikkonen toteaa.
Velka koetaan vuosi vuodelta epämukavammaksi
Enemmistö suomalaisista on tyypillisesti kokenut velan epämukavana asiana. Ilmiö on selvästi voimistunut viime vuosina. Tällä hetkellä 78 % suomalaisista kokee velkaepämukavuutta, ja ilmiö on kasvanut vuodesta 2021 lähtien tasaista tahtia yhteensä kymmenellä prosenttiyksiköllä. Samanaikaisesti 19 % suomalaisista kertoo ottaneensa lähiaikoina lainaa maksaakseen pakollisia menoja. Tässä on tapahtunut kahden prosenttiyksikön kasvu viime vuodesta.
”Nyt kun korkotaso on laskenut selvästi, olisimme odottaneet myös velkaepämukavuuden hieman hellittävän. Tässäkin on toki eroja oman tilanteen mukaan - mitä suurempi tulotaso on ja mitä enemmän pystyy säästämään, sitä vähemmän velka huolettaa. 45 % vastaajista myös uskoo korkojen nousevan jonkin verran lähivuosina, eikä paluusta nollakorkoaikaan haaveile enää juuri kukaan”, Mikkonen lisää.
Ensi vuodelle on näkyvissä kasvun eväitä
Alavireisestä kokonaiskuvasta huolimatta 59 % suomalaisista kertoo voivansa nauttia elämästä taloudenhallintansa vuoksi, ja 57 % arvioi olevansa onnellinen. Lokakuun talouskatsauksessaan Mikkonen arvioi, että ensi vuodelle on eväitä sekä talouskasvun että kotitalouksien kulutuksen piristymiselle.
”Talouden tiukempina vuosina suuria hankintoja usein lykätään tulevaisuuteen, ja nekin tulevat ennen pitkää ajankohtaisiksi, kun säästöpuskureita on saatu kerrytettyä ja turvallisuudentunne vahvistuu. Esimerkiksi 17 % suomalaisista säästää tällä hetkellä auton hankintaa varten, mikä oli hieman yllättäenkin peräti viisi prosenttiyksikköä korkeampi luku verrattuna aiempiin vuosiin”, Mikkonen kertoo.
Säästämisbarometri on Säästöpankkiryhmän vuosittain teettämä valtakunnallinen tutkimus. Vastaukset kerättiin verkkokyselynä 2.-10.9.2025 ja siihen vastasi 1326 henkilöä. Kohderyhmänä ovat 18–69-vuotiaat suomalaiset. Tutkimuksen toteutti Dagmar Oy.
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Henna Mikkonen
Pääekonomisti, Säästöpankkiryhmä
+358 40 564 7918
henna.mikkonen@saastopankki.fi
Säästöpankkiryhmä on edistänyt yksilön ja yhteisön taloudellista hyvinvointia jo yli 200 vuoden ajan. Tahdomme, että meidät tunnetaan rohkeudesta, asiantuntijuudesta ja intohimosta tehdä erinomaista asiakastyötä. Jaamme osan tuloksestamme paikallisen yhteisön hyvinvointiin, koulutukseen ja tutkimukseen. Säästöpankkiryhmän muodostavat paikalliset Säästöpankit ympäri Suomen sekä Säästöpankkikeskus. Tarjoamme asiakkaillemme kattavien vähittäispankkipalvelujen lisäksi sijoittamisen, kodinvaihdon ja vakuuttamisen palveluja.
- Kirjoitettu
- Tyyppi
- Uutinen
- Julkaisija