Valtion vuokra-asuntotuotannon korkotukivaltuudet ovat horjuttaneet toimivaa asuntomarkkinaa

– Asuntomarkkinat tarvitsevat myös vapaarahoitteista uudisasuntotuotantoa. Viime vuosina tuotanto on painottunut voimakkaasti pelkästään vuokra-asuntoihin, mikä on vaikeuttanut entisestään markkinatilannetta. Rohkenen väittää, että korkotukivaltuudet ovat horjuttaneet, jopa rikkoneet, toimivan asuntomarkkinan, sanoo Helmi Säästöpankin Vantaan konttorin myyntijohtaja Antti Seppinen.

– Valtion tukemien vuokra-asuntojen ylitarjonta on syrjäyttänyt markkinaehtoista omistusasuntotuotantoa ja heikentänyt asuntomarkkinoiden dynamiikkaa. Korkotuettu vuokra-asuntotuotanto on johtanut merkittävään markkinahäiriöön erityisesti pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa, toteaa myös Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

– Ilman valtion jatkuvaa ja poikkeuksellisen mittavaa tukea vuokra-asuntojen rakentamiseen markkinaehtoinen rakentaminen olisi sopeutunut muuttuneeseen markkinatilanteeseen aikaisemmin. Kuilu kysynnän ja tarjonnan välillä ei olisi päässyt kasvamaan näin suureksi kuin mitä se nyt on. Tämänhetkinen tilanne on huolestuttava sekä kansantalouden että asuinalueiden kehityksen näkökulmasta, sanovat Seppinen ja Rantanen.

– Pääkaupunkiseudulla on ylitarjontaa vuokra-asunnoista useilla asuinalueilla. Tämän seurauksena asuntojen hinnat ovat laskeneet ja asuntokaupan ketjut jumiutuneet.

Vuokralla asumisen suosion kasvu on muuttanut myös asumisen sosiaalista rakennetta

– Asuinalueilla, joilla vuokra-asuntojen osuus on suuri, yhteisöllisyys ja heimoutuminen ovat heikompaa kuin alueilla, joissa on paljon omistusasumista. Vuokralla asujat eivät kiinnity asuinalueisiinsa ja niiden yhteisöihin, tunne naapureitaan, osallistu yhteisiin pihatalkoisiin tai pidä huolta lähiympäristöstään samalla tavalla kuin omistusasujat, joille taloyhtiön, sen piha-alueiden ja lähiympäristön kunnossapitoon osallistuminen on oman asunnon arvosta huolta pitämistä, sanoo Seppinen.

– Heikko yhteisöllisyys vaikuttaa myös koettuun turvallisuuteen ja viihtyvyyteen alueella. Asuinalueiden maine ja turvallisuus ovat tänä päivänä hyvin tärkeitä valintakriteerejä asunnonostajille, jatkaa Rantanen.

Nuoret aikuiset valitsevat yhä useammin vuokra-asumisen omistusasumisen sijaan

– Omistusasumisen suosion lasku näkyy erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Ensiasunnon ostajien määrä on laskenut ja heidän keski-ikänsä noussut jo yli 30 vuoteen pääkaupunkiseudulla. Tämä kehitys on katkaissut asuntokaupan perinteisen etenemisreitin, jossa yksiöstä on siirrytty suurempiin asuntoihin. Kun ketjun alkupäässä on selvästi vähemmän ostajia kuin aikaisemmin, ketjuuntuminen hidastuu ja koko markkina jähmettyy. Tämä vaikeuttaa perheiden mahdollisuutta hankkia omakotitaloja tai isompia rivitalo- ja pientaloasuntoja ja jarruttaa koko markkinan likviditeettiä, sanoo Seppinen.

– Omistusasumisen suosion heikentyminen vaikuttaa myös kansallisvarallisuutemme kertymiseen. Kun yhä useammat päättävät jäädä asumaan vuokralle pidemmäksi aikaa tai kokonaan, vaurastuminen hidastuu ja toisaalta asuntovarallisuutemme keskittyy yhä voimakkaammin suurille vuokranantajayhtiöille. Niistä monet ovat kansainvälisessä omistuksessa. Tällä on vaikutusta kansantaloudellemme, jatkaa Rantanen.

– Haluammeko, että suomalaisten omistusasuminen vähenee ja hyöty asuntovarallisuuden arvonnoususta valuu maamme rajojen ulkopuolelle? Onko kansantaloudellisesti järkevää ohjata asumista voimakkaasti vuokra-asumiseen, kysyvät Rantanen ja Seppinen.

– Peräänkuulutamme päättäjiltä tasapainoisempaa asuntopolitiikkaa, jossa turvattaisiin ja kehitettäisiin myös omistusasumisen edellytyksiä. Valtion tukitoimien tulisi vastata todelliseen tarpeeseen ja tukea myös omistusasumista esimerkiksi verokannustimilla ja keventämällä rahoitusehtoja. Asuntopolitiikassa tulisi jatkossa löytää paremmin tasapaino vuokra-asumisen ja omistusasumisen edellytysten välille.

– Asuntomarkkinat tarvitsevat tasapainon palauttamiseen kipeästi vetoapua valtiolta. Pääkaupunkiseudulla on koronaa edeltäneestä kovan rahan pienten asuntojen rakennusbuumista ja valtion korkotuetusta vuokra-asuntotuotannosta johtuen merkittävää ylitarjontaa pienistä asunnoista. Se sijaan haetuimmista asuntotyypeistä, kohtuuhintaisista ja remonttihuolettomista isoista perheasunnoista ja omakotitaloista, on iso pula. Tämä jarruttaa asuntokauppaa merkittävästi, toteaa Rantanen.

Ota meihin yhteyttä, niin keskustellaan pääkaupunkiseudun asuntomarkkinatilanteesta lisää:

Helmi Säästöpankki
Antti Seppinen
Myyntijohtaja, Helmi Säästöpankki
050 422 2552, antti.seppinen@saastopankki.fi

Sp-Koti
Jukka Rantanen
Toimitusjohtaja, Sp-Koti Oy
050 341 1391, jukka.rantanen@spkoti.fi