Koronapandemia muuttaa kaupunkiasumista pysyvästi ja parempaan

Koronapandemia on jo muuttanut asumisen preferenssämme ja tapojamme asua. Se vaikuttaa myös kaupunkisuunnitteluun ja siihen, miten uusia asuinalueita rakennetaan tulevaisuudessa pk-seudulla ja koko Suomessa. Helsingin keskustan kortteleita ja pk-seudun uusia asuinalueita tullaan tulevaisuudessa rakentamaan entistä vehreämmiksi sekä entistä asukaslähtöisemmin, vastuullisemmin ja kestävämmin.

Säästöpankin brändikuva.

– Koronapandemia vauhdittaa ympäristövaatimusten myötä jo alkanutta muutosta kaupunkisuunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa. Vastuullinen ja vähähiilinen rakentaminen yleistyy meillä koko ajan, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen. – Maailmalla ihmetellään sitä, miten vähän Suomessa on hyödynnetty rakentamisessa puuta, uusiutuvaa, ekologista ja kestävää rakennusmateriaalia.

– Puurakentajat ovat meillä vielä haastajan asemassa isojen perinteisten rakennusfirmojen rinnalla, mutta muutos on jo käynnissä. Helsinkiinkin on tulossa lähitulevaisuudessa paljon lisää uusia puukerostaloja ja uusia puurakentamisalueita, sanoo Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Esa Jäntti. – Puurakentamisella on erittäin iso rooli Helsingin tavoitteessa saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.

Puurakentamisen ja vähähiilisen rakentamisen lisäksi kaupunkikuvamme tulee muuttumaan tulevaisuudessa entistä vihreämmäksi. Koronapandemia on lisännyt kaupungeissa asuvien ihmisten turvattomuuden tunnetta ja kaipuuta luonnon ääreen, toteaa Rantanen. – Korona on saanut monet kaupunkialueella asuvat perheet muuttamaan naapurikuntiin ja kauemmaksikin isompiin pihallisiin asuntoihin. Myös monipaikka-asuminen on yleistynyt merkittävästi etätöiden myötä.

Täydentämisrakentaminen on monen korjausvelkaisen taloyhtiön pelastus

– Puurakentaminen on ehdottomasti kannatettavaa. Meillä pitää kuitenkin puurakentamisen osaamista parantaa ja alan koulutukseen panostaa, jotta saamme laadukkaaseen puurakentamiseen pätevöityneitä rakennusmestareita, sanoo Jäntti.

– Monien vanhojen kerrostaloyhtiöiden kannattaisi harkita täydentämisrakentamista vaihtoehtona korjausvelkansa hoitamiseen. Se ei tarkoita automaattisesti sitä, että rakennuslupaa pitäisi hakea vapaalle tonttimaalle ja uusi talo rakentaa taloyhtiön kauniille nurmikko- ja puistoalueelle. Lisärakentamista voi tehdä myös ylöspäin, kasvattamalla talon korkeutta, toteaa Rantanen.

– Täydennysrakentaminen nostaa asuinalueiden arvostuksia. Näin pankinkin näkökulmasta vakuusarvot eivät luonnollisestikaan huonone, jos kiinteistöt laitetaan kuntoon ja niihin tulee lisää maksavia osakkaita, korostaa Jäntti.

– Vanhojen rakenteiden korjaamiseen ja uusimiseen, kiinteistöjen paloturvallisuuden parantamiseen, lämpöeristämiseen ja lämmitysmuodon vaihtamiseen löytyy tänä päivänä monenlaisia rahoitusmahdollisuuksia, Jäntti kertoo. – Tärkeintä olisi, että yhtiöt lähtisivät nyt viipymättä hoitamaan koko ajan kasvavaa korjausvelkaansa, esimerkiksi selvittämällä täydennysrakentamisen mahdollisuuksia.

– Näistä erilaisista ratkaisuista ja tavoista hoitaa vanhojen kiinteistöjemme korjausvelkaa pitäisi keskustella julkisuudessa paljon nykyistä enemmän, jotta taloyhtiöiden olisi helpompaa tehdä sekä taloudellisesti että asumisviihtyvyyden kannalta hyviä ja kestäviä päätöksiä. Olisi tärkeää tuoda esiin sekin, että Helsingissä lisärakentamista tuetaan kaavamuutoksilla.

Asuntojen koot kasvavat ja vuokralla asuminen yleistyy

– Koronapandemian myötä ihmiset ovat halunneet isompia koteja. Tämä näkyy vuokramarkkinoillammekin. Vapaita yksiöitä ja kaksioita on Helsingissäkin tällä hetkellä tarjolla enemmän kuin vuosiin, kertoo Jäntti.

– Aika näyttää, autioituvatko pienet asunnot ja tullaanko niitä tulevaisuudessa yhdistämään isommiksi, pohtii Rantanen. – Entä mitä tapahtuu keskusta-asumiselle? Onko nuorilla tulevaisuudessa varaa asua siellä edes vuokralla vai asuuko keskustassa enää vain varakkaita vanhempia?

– Ihmiset haluavat yhä enemmän joustavuutta asumiseensa, mahdollisuuksia vaihtaa kotia nopeasti tarpeiden ja elämäntilanteiden muuttuessa, jatkaa Jäntti. – Voi hyvin olla, että vuokramarkkinamme muuttuvat entistä nopeatempoisemmiksi ja vuokra-asuntotarjonta monipuolistuu täysin uudenlaisilla asumiskonsepteilla.

– Vaikka suurin osa suomalaisista haluaa asua omistusasunnossa, vuokralla asuminen mahdollistaa omaisuuden kasvattamisen ja vaurastumisen myös esimerkiksi pitkänjänteisesti sijoittamalla, sanoo Jäntti.

– Se on selvää, että vastuullisuus ja kestävän kehityksen arvot tulevat ohjaamaan vahvasti kaupunkisuunnittelua, kaavoitusta ja rakentamista tulevaisuudessa. Rakentamisessa siirrytään betonista puuhun, ja ihmisten hyvinvointia ja asumisviihtyvyyttä lisäävää vehreyttä tuodaan enemmän kaupungin kaduille ja kortteleiden sisälle, väittävät Rantanen ja Jäntti.

 

Ota yhteyttä, niin jutellaan aiheesta lisää:

Jukka Rantanen
Toimitusjohtaja, Sp-Koti Oy
050 341 1391
jukka.rantanen@spkoti.fi

Esa JänttiEsa Jäntti
Toimitusjohtaja, Nooa Säästöpankki
040 038 3348
esa.jantti@saastopankki.fi

 

Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija
...