Hyviä ja huonoja uutisia Suomen taloudesta

Hyvä uutinen: Suomi selvisi keväästä suhteellisen hyvin ja talous elpyy parhaillaan

Koronakriisin pahimmat taloudelliset iskut nähtiin huhti-toukokuussa eli neljännesvuosittaisessa bruttokansantuotteen tilastoinnissa rumimmat lukemat kirjattiin valtaosassa maita vuoden toisella neljänneksellä. Poikkeuksena Kiina, jossa pahin taloudellinen isku tuli jo vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Nämä BKT-tilastot kertovat, että Suomen talous selvisi kriisikeväästä monia muita maita pienemmin vaurioin. 

Euroopan maista suurin miinus nähtiin Iso-Britanniassa, missä talous supistui ennätykselliset 20 % edellisneljänneksestä. Euroalueella keskimäärinkin talous sukelsi yli 11 %. Nämä ovat todella isoja miinuksia. Suomessa vastaava luku oli vain – 4,5 %. Tämä on koko Euroopan pienin pudotus. Ei se toki sitä tosiasiaa muuta, että talous supistui ja taloudellinen tilanne on meilläkin vaikea.  Mutta ainahan se hyvältä tuntuu, kun pärjää muita paremmin. Tuoreet tilastot taloudesta kertovat myös, että talous on elpynyt jo kesästä lähtien eli pahin pudotus BKT:ssa on jo takanapäin.  

Huono uutinen: kevään menestys ei ole tae tulevasta

Syitä hyvällä menestykselle voidaan hakea Suomen onnistuneesta taudinhallinnasta, etätöihin siirtymisen sujuvuudesta ja myös taloutemme rakenteesta. Meillä palvelusektorin ja vaikkapa matkailun rooli on pienempi kuin monissa muissa maissa. Toisaalta kriisin jälkiaallot saatavat iskeä Suomeen keskimääräistä enemmän, sillä vienti on meille tärkeä tulojen lähde ja teollisuuden rooli korostuu. Suomen vienti hyötyy, kun muu maailma elpyy ja investoi. 

Jos koronavirus pitää muun maailman investointihalut matalana, uhkaa se myös Suomen viennin ja teollisuuden näkymiä. Tästä onkin jo viitteitä, sillä teollisuuden tilaukset ovat olleet laskussa jo useamman kuukauden ajan. 

Hyvä uutinen: suomalaiset kuluttajat optimistisimpien joukossa

Koronakriisi iski ihmisten arkeen monella tapaa. Kuluttajien luottamus koronakriisin aikana romahti ennätyksellisen alas, mutta sieltä on toivuttu nopeasti talouden elpyessä. Suomalaiset kuluttajat olivatkin elokuussa Euroopan optimistisimpien joukossa Ruotsin, Tanskan ja Liettuan jälkeen. Talous on paljon psykologiaa ja siten kuluttajien luottamuksella on iso merkitys myös tulevaan talouskehitykseen. 

Optimismi ei myöskään ole perusteetonta. Vaikka moni joutui kevään aikana lomautetuksi, valtaosa on jo voinut kesän aikana palata töihin. Monella kotitaloudella taloustilanne on koronasta huolimatta hyvä; aiemmin sovitut palkankorotukset ovat lisänneet tuloja ja säästöönkin on jäänyt aiempaa enemmän, kun koronakevään aikana kulutusmahdollisuudet vähenivät. Lisää koronakriisin vaikutuksesta kotitalouksiin voit lukea Säästöpankin kotitalouksien suhdannekatsauksesta. 

Huono uutinen: yritysten näkymät eivät ole palautuneet yhtä nopeasti ja työttömyys uhkaa nousta

Toisin kuin kuluttajien, yritysten luottamus ei ole toipunut yhtä nopeasti ja se on jäänyt vähittäiskauppaa lukuun ottamatta kaikilla toimialoilla koronaa edeltäneen tason alapuolelle. Yritysten luottamusvertailuissa emme myöskään yllä kärkisijoille Euroopan maiden joukossa. Erityisesti teollisuusyritykset näkevät synkkiä pilviä tulevaisuutensa kohdalla. Vaarana on, että yrityksissä nähdään syksyn mittaan irtisanomisia – kuten viime viikkoina on jo saatu lehdistä lukea. Työttömyyden noustessa voi alakulo iskeä myös kuluttajiin.

Taloudesta saadaan siis tällä hetkellä varsin ristiriitaisia signaaleja. Tuleva talouskehitys riippuu paljon siitä, miten Suomessa ja muualla maailmassa onnistutaan koronaviruksen hallinnassa. Toisaalta uutiset rokoterintamalta ovat olleet kannustavia ja luovat toivoa koronapiinan päättymisestä. Oman talouden osalta nyt, jos koskaan kannattaa kaivella laskin esiin ja käydä oman talouden koko kuva läpi. 

Miltä näyttää taloutesi kokonaistilanne? Varaa aika Säästöpankin asiantuntijalle - puhelimessa, verkossa tai konttorilla.

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehden blogissa 22.9.2020.