Säästöpankilta koronavuoden hyvät uutiset: Suomen talous supistuu oletettua vähemmän, kotien rahatilanne hyvä ja talletusmäärät kasvussa

Vauhtia ja vaaratilanteita – tällainen on ollut maailmantalouden koronavuosi 2020. Suomen talous on pärjännyt myllerryksessä odotettua paremmin ja hiipuu tänä vuonna monia muita maita vähemmän. Samalla kuluttajien rahatilanne on hyvä ja rahaa siirtyy talletuksiin entistä enemmän. Asiat käyvät ilmi Säästöpankin suhdannekatsauksesta, jossa taloutta katsotaan etenkin kuluttajien näkökulmasta.

Henna Mikkonen - Suhdannekatsaus elokuu 2020
Koronaviruksen aiheuttama pandemia on iskenyt vuonna 2020 kovalla kädellä maailmantalouteen. Vielä tammikuussa maailmantalouden odotettiin kasvavan yli 3 %, mutta keväällä eri maiden bruttokansantuotteissa nähtiin ennätyksellisen suuria pudotuksia. Kovasta laskusta huolimatta elpyminen on nyt käynnissä ja se on ollut jopa odotuksia nopeampaa. Suomen talous on pärjännyt myllerryksessä yllättävänkin hyvin. 

”Suomen taloudellinen pudotus on ennakkotilastojen valossa monia muita maita pienempää. Tämä on monen tekijän summa: tautitilanne oli meillä lievempi emmekä joutuneet yhtä rankkoihin sulkutoimiin. Lisäksi palvelusektorimme osuus on pienempi ja väestömme digivalmiudet mahdollistivat sutjakan siirtymisen etätöihin”, Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen kommentoi. 

Suomessa lomautusten määrä nousi keväällä nopeasti, ollen pahimmillaan yli 180 000 henkilöä. Kesällä lomautusten määrä kääntyi jo laskuun, kun sulkutoimia purettiin ja osa lomautetuista palasi töihin. Heinäkuussa lomautettujen määrä putosi 100 000 henkilöön. Lomautuksia on etenkin aloilla, joihin sulkutoimet ovat iskeneet eniten, kuten matkailu- ja ravintola-alalla. Odotettavissa on, että osa lomautuksista muuttuu työttömyydeksi ja työttömyysaste nousee. 

”Odotamme työttömyyden nousevan reiluun 8 %:iin kuluvana vuonna, kun se viime vuonna oli keskimäärin 6,7 %.”, Mikkonen arvioi. 

Koronan aiheuttama kulutuksen muutos raju, mutta lyhytaikainen

Koronakriisin myötä suomalaisten kulutus koki nopean muutoksen. Aluksi ihmiset hamstrasivat kaikkea vessapaperista käsidesiin, mutta alun jälkeen kotitalouksien korttimaksuista todennettu kulutus putosi nopeasti noin 20-25 %. Kesään mennessä kulutus palautui entiselle tasolleen. Korteilla maksetut ostokset ovat toki vain osa ihmisten kokonaiskulutusta ja käteisen käytön väheneminen osaltaan vääristää vertailua.

”Muutokset ihmisten kulutuksen rakenteessa tapahtuvat yleensä hitaasti, mutta korona toi tähän rajun muutoksen. Palveluiden kulutus kuten ravintolassa käynnit putosivat selvästi, kun taas kotoilun ja etätyön myötä ruokakauppa, kodin hankinnat ja kuntoiluvälineet lisäsivät suosiotaan”, Mikkonen toteaa. 

Muutos heijastuu myös osto- ja maksutapoihin. Verkko-ostaminen on lisääntynyt selvästi, ja käteisen käyttö on vähentynyt. Näiden muutosten odotetaan jäävän pysyviksi. Sulkutoimien höllentämisen myötä palveluiden käyttö on taas kesän aikana elpynyt. Kulttuuriala ja julkinen liikenne ovat jääneet selvästi aiempaa matalammalle tasolle.

Kotitalouksien rahatilanne hyvä 

Työpaikkansa säilyttäneiden taloustilanne on hyvä. Aiemmin tehtyjen sopimusten mukaan monien palkat ovat nousseet, ja myös ensi vuonna ansiotasojen odotetaan nousevan noin 2 %. Kevään sulkutoimien takia kuluttajille on myös voinut jäädä rahaa aiempaa enemmän säästöön. 

”Kun taloustilanne normalisoituu, myös kulutus palautunee ainakin osittain ennalleen. Koronalla tulee kuitenkin olemaan myös pysyviä vaikutuksia. Esimerkiksi työmatkailu kotimaassa ja ulkomaille voi vähentyä, kun tapaamiset on opittu kevään aikana järjestämään etänä”, Mikkonen arvioi.

Valtaosalla kotitalouksista velanhoitokyky on säilynyt hyvänä koronakriisistä huolimatta, mutta osalla tulot ovat pudonneet lomautusten tai työttömyyden myötä. Pankkien myöntämät lyhennysvapaat sekä ennätyksellisen matala korkotaso helpottavat tilannetta. Euribor-korot ovat miinuksella ja tämän odotetaan jatkuvan myös lähivuodet. 

Puskurisäästöjen merkitys ja koko kasvussa 

Koronakriisi on nostanut esiin puskurisäästöjen merkityksen. Vaikka velkaantuneisuus on kasvanut, on myös kotitalouksien rahoitusvarallisuus kasvanut. Kotitalouksien rahoitusvaroista reilu kolmannes on talletuksissa ja niiden määrä on viime vuosina kasvanut nopeasti, vaikka talletuksista maksettava korko on painunut lähelle nollaa. Koronakriisi on kiihdyttänyt kehitystä ja talletuksiin on virrannut paljon uutta rahaa. 

”Talouden puskureita on hyvä olla, mutta pidempiaikaiselle varallisuudelle kannattaa miettiä tuottavampia kohteita. Lyhytaikaiseen säästämiseen ja puskurivaroiksi talletukset ovat oivallinen kohde”, Mikkonen huomauttaa.

Asunnot ovat kotitalouksien merkittävin varallisuuserä. Siksi asuntojen hintojen eriytymisellä on myös suuri vaikutus kotitalouksien varallisuuteen. Kotitalouksien kannattaakin hajauttaa varallisuuttaan asunnon lisäksi myös muihin kohteisiin etenkin niillä alueilla, joissa asuntojen hinnat laskevat.

Turvavälit kiinnostavat asuntomarkkinoilla – jääkö ilmiö pysyväksi?

Asuntokauppa hyytyi maalis-toukokuussa, mutta nyt kauppamäärät ovat jälleen piristyneet ja ovat lähellä viime vuoden vastaavia tasoja. Myöskään pelättyä asuntojen hintojen romahdusta ei ole tapahtunut. Alkuvuonna vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat nousseet pääkaupunkiseudulla noin 3 %, muualla Suomessa noin 1 %. 

”On mielenkiintoista seurata, miten koronakriisi vaikuttaa ihmisten asumismieltymyksiin. Alkuvuoden muuttotilastot kertovat, että suurten kaupunkien läheisyydessä olevat kunnat ja kaupungit kuten Vantaa, Nokia, Kaarina, Kirkkonummi, Sipoo ja Järvenpää ovat saaneet muuttovoittoa”, Mikkonen kommentoi.

Myös asuntojen kauppatilastot kertovat, että alkuvuonna väljemmät asumismuodot ovat kiinnostaneet aiempaa enemmän. Aika näyttää, jääkö ilmiö pysyvämmäksi.

Loppuvuoden uhkana viennin hiipuminen ja toinen aalto

Suomen talouden loppuvuoden kehitys riippuu siitä, miten maailmantalous elpyy. Tilastot viennistä ja teollisuuden uusista tilauksista kertovat jo näkymien heikentymisestä. Suuri riski on toki myös viruksen toinen aalto ja mahdolliset uudet sulkutoimet. 

”Kuluneiden kuukausien aikana olemme onneksi oppineet elämään viruksen kanssa paremmin, joten pystymme todennäköisesti tekemään kohdennetumpia rajoitustoimia tarpeen tullen. Näin myös taloudelliset vaikutukset jäävät pienemmiksi”, Mikkonen pohtii. 

 

KOTITALOUKSIEN SUHDANNEKATSAUS ELOKUU 2020 (Pdf)

 

Lisätiedot:

Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmä, pääekonomisti 
henna.mikkonen@saastopankki.fi, 040 564 7918

Säästöpankin suhdannekatsauksessa tarkastellaan Suomen taloudessa vallitsevia asioita, jotka vaikuttavat erityisesti kotitalouksien taloustilanteeseen. Näitä ovat mm. työmarkkinoiden tilanne, ansiotasojen kehitys, hintojen nousu, asuntomarkkinoiden tilanne sekä kotitalouksien velkaantumiseen ja varallisuuteen vaikuttavat tekijät.

Säästöpankkiryhmä edistää yksilön ja yhteisön taloudellista hyvinvointia. Tahdomme, että meidät tunnetaan rohkeudesta, asiantuntijuudesta ja intohimosta tehdä erinomaista asiakastyötä. Säästöpankkiryhmän muodostavat paikalliset Säästöpankit ympäri Suomen sekä Säästöpankkikeskus.  Tarjoamme asiakkaillemme kattavien vähittäispankkipalvelujen lisäksi sijoittamisen, kodinvaihdon ja vakuuttamisen palveluja.

Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija
...