Pitkittyneen pandemian yllättävä seuraus: suomalaisten kokema taloudellinen ahdinko on vähentynyt

Pääekonomisti Henna Mikkonen.

Olemme Säästöpankissa tehneet vuodesta 2014 lähtien Säästämisbarometri -tutkimusta, jossa kartoitetaan suomalaisten ajatuksia erityisesti omaan talouteen liittyvistä tekijöistä. Siitä on mielenkiintoista seurailla niin pidemmän ajan trendejä kuin lyhyemmän ajan muutoksia ihmisten ajatuksissa ja asenteissa. Koronakriisi loi myös mielenkiintoisen hetken tarkastella kriisin vaikutuksia ihmisten kokemaan taloudelliseen hyvinvointiin.

Tämän vuoden uutuutena kehitimme ns. taloudellisen ahdingon indeksin, jonka tarkoitus on kuvata ihmisten kokemia negatiivisia asioita omassa taloudessaan. Kokosimme siihen useita kysymyksiä, jotka kuvaavat taloudellisia haasteita. Korkeita ahdinkopisteitä saa, jos

  • kaikki raha menee kulutukseen eikä säästöön jää yhtään
  • rahat eivät riitä pakollisiin hankintoihin
  • on ottanut lähiaikoina lainaa maksaakseen pakollisia menoja tai muita lainoja
  • kokee, ettei voi lainkaan vaikuttaa omaan taloudelliseen asemaansa
  • oma taloudellinen tilanne on aiheuttanut unettomia öitä
  • on onneton.

 

Hyvä uutinen on se, että viime vuodesta ihmisten kokema taloudellinen ahdinko on vähentynyt. Vaikka pandemia on pitkittynyt, sen talousvaikutukset ovat alkushokin jälkeen pienentyneet. Viruksen kanssa on myös opittu elämään. Eniten taloudellinen ahdinko on vähentynyt yrittäjillä.

Taustaryhmittäin tarkasteltuna tulokset ovat pitkälti sellaisia kuin odottaa saattaa. Eniten taloudellista ahdinkoa kokevat työttömät ja pienituloiset. Heillä koettu ahdinko ei myöskään ole vähentynyt viime vuodesta. Myös yksinhuoltajat kokevat enemmän taloudellista ahdinkoa, mikä on ymmärrettävää. Yksinhuoltajilla taloudelliset resurssit ovat yleensä vähäisempiä ja lisäksi henkinen vastuu perheen taloudesta kannetaan yksin. Naiset kokevat myös taloudellista ahdinkoa hieman miehiä enemmän.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että ikäryhmittäin tarkasteltuna keski-ikäiset 45–54 -vuotiaat kokivat eniten taloudellista ahdinkoa. Tämä on ehkä hieman yllättävä tulos. Monilla euromääräisillä mittareilla keski-ikäiset, kun näyttäytyvät hyvin toimeentulevana ryhmänä; asema työmarkkinoilla on usein jo vakaampi, säästöjä on kertynyt ja lainojakin on jo ehditty lyhentää. Mutta voi olla, että keski-ikäisillä on myös ”paljon pelissä”, vastuuta kannetaan omien lasten lisäksi myös ikääntyvistä vanhemmista.

Pitkittynyt pandemia on saanut monen oman talouden parempaan jamaan

Jos minulle olisi sanottu kriisin alkuvaiheessa, että pandemia jyllää ja rajoitustoimia tehdään yhä yli puolitoista vuotta kriisin alkamisen jälkeen, olisin varmasti arvioinut, että kotitalouksien tilanne on tosi vaikea. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan kotitalouksien rahatilanne on monella mittarilla kehittynyt parempaan suuntaan.

Säästämisbarometrimme kertoo, että ihmisillä jää esimerkiksi viime vuotta enemmän rahaa säästöön, ihmiset kokevat voivansa vaikuttaa omaan taloudelliseen asemaansa aiempaa enemmän ja taloudellinen turvallisuudentunne on kasvanut. Moni on myös havahtunut suunnittelemaan omaa talouttaan aiempaa enemmän. Toki kriisi on iskenyt eri perheisiin eri tavoin, mutta isossa kuvassa kehitys on ollut kohti parempaa taloudellista hyvinvointia.

 

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Teksti on julkaistu aiemmin Taloustaidon blogissa.

Kirjoitettu
Tyyppi

Uutinen

Julkaisija

Säästöpankkiryhmä

Ajankohtaista