Yrittäjä – olisiko nyt hyvä hetki investoida?

Koronakriisin iskiessä noin puolitoista vuotta sitten, pelkona oli, että kriisin taloudelliset vaikutukset tulisivat olemaan pahat. Montaa yrittäjää epäilemättä kaiversi huoli siitä, miten oma yritys pärjää ja voidaanko työntekijöistä pitää kiinni.

Onneksi monet pelot ovat osoittautuneet liiallisiksi ja koronakriisin taloudellinen isku kansantaloudelle on jäänyt selvästi pelättyä pienemmäksi. Myös yritykset ovat pärjänneet kriisin aikana hyvin. Kauppalehden Alma Talentin yritysselvityksen mukaan keskivertoyrityksen liikevaihto kasvoi 1,2 % vuonna 2020. Kasvu toki hyytyi edellisistä vuosista, mutta kasvun puolella silti mentiin. Tappiota tekevien yritysten määrä puolestaan supistui edellisvuosista, kiitos kustannussäästöjen ja koronatukien. Myöskään pelättyä konkurssiaaltoa ei olla nähty.

Vaikka isossa kuvassa yritysten tilanne on hyvä, ei tarina toki ole kaikille sama. Koronakriisi on iskenyt eri toimialoihin kovin eri tavoin ja esimerkiksi tapahtuma-alan yrityksillä on edelleen suuria haasteita. Rajoitustoimien väistyessä onneksi niidenkin tulevaisuuden näkymät paranevat.

Yrittäjät ovat luottavaisia tulevaisuuden suhteen

Yrittäjät ovat tällä hetkellä erittäin luottavaisia lähitulevaisuuden osalta. Tuoreen pk-yritysbarometrin mukaan yritysten luottamus on noussut jo koronakriisiä edeltäneen tason yläpuolelle. Ja lähiajan näkymät ovatkin toden totta hyvät myös näin makrotaloutta seuraavan ekonomistin silmin. Suomen taloudessa on nyt käynnissä parin vuoden kasvuspurtti ja talouden odotetaan tänä vuonna kasvavan yli 3 %. Ensi vuonnakin kasvu on totuttua nopeampaa.

Lähiajan näkymien lisäksi vähintään yhtä mielenkiintoista on se, millaiseksi yritykset arvioivat pandemian jälkeiset pidemmän aikavälin näkymänsä. Myös tämän osalta pk-yritykset ovat varsin optimistisia. Lähes puolet vastaajista pitää yrityksensä tulevaisuudennäkymiä hyvänä tai erittäin hyvänä.

Pk-yritysten vaisu investointi-into huolestuttaa – jäämmekö muiden Pohjoismaiden kelkasta?

Vaikka talouden näkymät ovat yrittäjien mielestä hyvät niin lyhyellä kuin pidemmälläkin aikavälillä, pistää barometrissa silmään se, että pk-yritysten investointisuunnitelmat ovat varsin vaisut. Keskimäärin yritykset odottavat jopa aavistuksen vähentävänsä investointejaan seuraavan vuoden aikana. Yritysten näkemykset toki eroavat: valtaosa (57 %) aikoo pitää investointinsa ennallaan, 21 % aikoo kasvattaa investointejaan ja 22 % aikoo vähentää investointejaan.

Toimialoittaiset erot ovat pieniä, mutta muita toimialoja hieman enemmän investointi-intoa löytyy teollisuusyrityksistä. Kansainvälisen, joskin melko suppean, kyselyn mukaan vaikuttaisi myös siltä, että suomalaisten pk-yritysten investointihalut ovat muita pohjoismaita matalammalla. Tämä ei lupaa hyvää Suomen pitkän ajan kilpailukyvyn vinkkelistä.

Laakereilleen ei kannata jäädä lepäilemään

On rohkaisevaa, että pk-yritykset näkevät tulevaisuudennäkymänsä hyvänä pandemian jälkeen. Mutta toteutuuko suotuisat odotukset oikeasti ilman investointeja? Koronakriisin kaltainen myllerrys voi muuttaa talouden rakenteita ja ihmisten kulutuskäyttäytymistä pidemmälläkin aikavälillä ja ne yritykset, jotka oivaltavat tulevaisuuden tuulet ajoissa, ovat hyvissä asemissa. Koronakriisi on vauhdittanut talouden digitalisaatiota, mikä luo yrityksille uusia mahdollisuuksia - joillekin toki myös uhkia. Talouden vihreä siirtymä on ottanut ihan uusia kierroksia EU:n elvytyspaketin ja muidenkin maiden vihreiden ohjelmien myötä. Paljon siis tapahtuu taloudessa ja se tulee muokkaamaan yritysten liiketoimintanäkymiä tulevina vuosina.

Korona-aikana monen yrittäjän fokus on ymmärrettävästi mennyt akuuttien asioiden hoitoon ja ”selviytymismoodissa” pidempijänteinen suunnittelu helposti jää vähemmälle huomiolle. Mutta laakereilleen ei kannata jäädä lepäilemään. Nyt kun akuutti kriisi on väistynyt, on mitä mainioin hetki pidemmän aikavälin suunnittelulle. Yrittäjät toki itse tuntevat parhaiten oman yrityksensä toimintaympäristön, mutta väitän, että investointejakin tarvitaan, jotta tulevaisuuden kysyntään voidaan vastata. Rahoituksen hyvä saatavuus ja matala korkotaso onneksi tukevat yrityksiä heidän investointisuunnitelmissaan.

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kauppalehden blogissa.