Markkinoiden tulevaisuus ei ennustamalla selkiydy

Salkunhoitaja Tatu Paasimaa ei pidä ennustamisesta, ja sille on syynsä.

Tatu Paasimaa

Hyvää uutta vuosikymmentä! Muutama viikko takaperin kuohujuoman virratessa ja rakettien räiskyessä aloitimme 2000-luvun kolmannen vuosikymmenen. Ajanlaskun pyöreiden vuosien kunniaksi moni salkunhoitajan yhteistyökumppani lähestyi onnittelujen merkeissä. Välittäjien, varainhoitajien ja muiden alan toimijoiden viestien mukana tuli, kuten on tapana, vaivalla tehdyt ennusteet tulevasta. Itseltänikin on jo monesti ehditty kysyä, mitä finanssimarkkinoilla tapahtuu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Käydessäni katsauksia läpi ja yrittäessäni vastata ihmisten kysymyksiin, muistin jälleen, miksi en pidä ennustamisesta.

Arvioluvut eivät kerro välttämättä tulevasta

Katsoin tarkemmin erästä ennustetta, joka oli valittu vuoden parhaaksi kansainvälisessä vertailussa. Ennustus oli saanut kiitosta valtavan suuresta aineistosta, poikkeuksellisen syvästä analyysistä, ja erityisen tarkkanäköisistä havainnoista. Ja toden totta, tutkimus oli todella kattava ja huolella tehty. Usean eri omaisuuslajin tuottoja oli analysoitu yli sadan vuoden historian avulla monivaiheisessa ja –portaisessa mallissa.

Lopputuloksena saatiin iso määrä sijoitusmarkkinoiden tuottolukuja tuleville vuosille, prosenttiyksikön desimaalin tarkkuudella tietenkin. Ainoa ongelma? Ennustamisessa kyseinen tutkimus ei ollut yhtään parempi kuin muutkaan. Katsoin heidän aikaisempien vuosien ennusteita ja vertasin lukuja toteutuneisiin tuottoihin: erot olivat isoja, eikä etumerkkikään lähes aina ollut oikea. Ja tässä ennustettiin ”vain” viiden vuoden päähän ja kyseessä oli siis kansainvälinen vertailuvoittaja. 

Ennustukset eivät ole tarkkoja

Toisessa (surullisen) kuuluisassa kansainvälisessä vertailussa seurattiin 68 tunnetun taloustietäjän, ”gurun”, ennustuksia 14 vuoden aikana välillä 1998-2012. Ennustuksia kertyi yhteensä 6582 kappaletta. 42 gurun kohdalla ennusteiden tarkkuus oli alle 50 %, ja kaikkien gurujen yhteenlaskettu keskiarvotarkkuuskin oli vain 47 %. Toisin sanoen, kuusi kymmenestä kansainvälisesti tunnetusta taloustieteilijästä - sekä koko gurujoukko keskimäärin - ei pärjännyt ennustuksissaan kolikon heitolle. 

Tarkoitus ei ole arvostella ennusteita tekeviä tahoja. Varainhoitajilla ja muilla toimijoilla on valtavat aineelliset ja aineettomat resurssit ennusteiden takana, ja tutkimus on ensiluokkaista. Tunnetut taloustieteilijät ovat valtavan lukeneita ja kokeneita ammattilaisia, enkä voisi kuvitellakaan kyseenalaistavani heidän osaamistaan. Eikä ennustuksia olisi, ellei niille olisi kysyntää. Asiakkaat ja muut lukijat haluavat tietää mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

Ennusteita väärinkäytetään

”Ennustukset” eivät kuitenkaan ole oikeasti ennusteita, vaan pikemminkin arvioita todennäköisestä tuottopotentiaalista, puristettuna yksittäisiksi luvuiksi. Mutta moni lukee näitä arvioita kuin piru raamattua, eikä kiinnitä huomiota monen sivun mittaisiin vastuuvapauslausekkeisiin.

Ongelman ydin piileekin juuri siinä, että näitä todennäköisyyslaskelmia käytetään tarkoituksiin, joihin niitä ei ole tarkoitettu. Asiakasviestinnässä on parantamisen varaa, mutta lopullinen vastuu on aina lukijalla. Suhtaudu kaikkiin ennusteisiin ja tuottoarvioihin tarpeeksi kriittisesti ja muista, että ne ovat desimaalimäärästään riippumatta aina keskiarvoja todennäköisistä lopputulemien hajaumasta, eivätkä piirun tarkkoja kristallipallon tuloksia.

Finanssimarkkinoiden analysoiminen ja analyysin pohjalta sijoituspäätösten tekeminen sekoitetaan edelleen liian usein ennustamiseen. Sijoittamisessa ei kuitenkaan ole kyse ennustamisesta. Kansainväliset pääomamarkkinat, kuten monet muutkin asiat elämässä, ovat kerta kaikkiaan niin monisyisiä ja mutkikkaita, ettei niiden tarkka ennustaminen pitkällä aikavälillä ole mahdollista. Ennustamisen sijaan sijoittamisessa on kysymys tuottopotentiaalin, siihen sisältyvän riskin ja ennen kaikkea näiden kahden välisen suhteen hahmottamisesta. On kysymys todennäköisyyksistä, ei tarkoista ennustuksista.

Tatu Paasimaa toimii osakesalkunhoitajana Sp-Rahastoyhtiö Oy:ssä, joka on osa Säästöpankkiryhmää. Tämän kirjoituksen näkemykset ovat kirjoittajan omia henkilökohtaisiä näkemyksiä, eivätkä välttämättä vastaa Säästöpankki -rahastoja hallinnoivan Sp-Rahastoyhtiön sijoitusnäkemystä. 

Kirjoituksen sisältöä ei pidä ymmärtää sijoitussuosituksiksi tai sijoitusneuvonnaksi. Mikään tässä kirjoituksessa esitetty ei ole sitova tarjous ostaa tai myydä sijoitusrahasto-osuuksia tai muita arvopapereita eikä kehotus ryhtyä muuhun sijoitustoimintaan. Sijoittaja tekee jokaisen sijoituspäätöksensä itsenäisesti ja omalla vastuullaan.

Tutustu myös muihin salkunhoitajiemme blogeihin:

Sijoittaja-aloitteet, miksi olemme niissä mukana? 

Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppakiistan monet kasvot – miksi olemme niissä mukana? 

Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija
Sp-Rahastoyhtiö
...