Miten avio- tai avoero vaikuttaa perheen talouteen?

“Emmehän me eroa koskaan!” moni rakastunut pari miettii. Tilastojen valossa on avioeron mahdollisuus kuitenkin hyvä pitää mielessä jo yhteistä kotia perustaessa ja liittoa solmiessa. 

Kuka jää asumaan yhteiseen kotiin? Miten käy perintönä tulleen suvun kesäpaikan? Pitääkö kaikki omaisuus puolittaa? Päijät-Hämeen alueen Säästöpankissa pankkilakimiehenä työskentelevä Kati Nikkilä valaisee yleisimpiä eron äärellä askarruttavia asioita ja antaa vinkkejä, miten erotilanteessa voi hoitaa talousasiat selkeästi. 

Kuka saa avio- tai avoerossa asunnon?

Erotilanteessa pitää hoitaa myös taloudelliset asiat kuntoon. Kun tiet vievät eri osoitteisiin, on tärkeä varmistaa, että molemmilla puolisoilla ja lapsilla on paikka, jossa aloittaa rauhassa eron jälkeinen elämä. Jos pariskunnalla on ollut yhteinen omistusasunto, täytyy miettiä, kumpi sen saa. Nikkilä kertoo, että asuntolaina otetaan yleensä kahden aikuisen tuloihin nähden. 

– Kun tulot puolittuvat tai pienenevät, täytyy arvioida, pystyykö yksi ihminen maksamaan asuntolainaa vai pitääkö asunto myydä, hän lisää. 

Nikkilän mukaan suositeltavaa on, että kun otetaan asuntolaina, myös asunnon omistus olisi samassa suhteessa kuin laina. Jos siis esimerkiksi toisella on laittaa lainarahan lisäksi asunnon ostoon 100 000 euroa säästöjä ja toisella nolla euroa, tulisi myös omistussuhteen vastata sitä. Laina- ja säästämisasioista kannattaa keskustella Säästöpankin asiantuntijoiden kanssa – tee ajanvaraus.

Mitä eroa on avo- ja avioerolla?

Avo- ja avioliiton erot tulevat selkeimmin esille juuri erotilanteessa. Kun avioliitto solmitaan, aviopuolisoille muodostuu toistensa omaisuuteen avio-oikeuden. Avio-oikeuden konkreettinen merkitys ilmenee kuitenkin vasta, kun erotaan tai toinen puolisoista kuolee. Avoliitossa ei vastaavaa ole, vaan molemmat puolisot pitävät oman omaisuutensa ennen ja jälkeen eron. 

– Vasta kun avioliitto päättyy eroon, avio-oikeus konkretisoituu ja sen alainen omaisuus pääsääntöisesti puolitetaan, Nikkilä kertoo.

Onko omaisuus pakko puolittaa?

Avioliitossa lähdetään siitä oletuksesta, että jos avioehtoa ei ole tehty tai avio-oikeutta suljettu pois muulla tavoin ja avioliitto päättyy, tehdään ositus. Tällöin omaisuus jaetaan avio-oikeuden mukaisesti puoliksi. Esimerkiksi jos puoliso A:n omaisuus on 60 000 euroa ja puoliso B:n 100 000 euroa, eron tullen yhteenlaskettu omaisuus on 160 000 euroa. Siitä puolet eli 80 000 euroa kuuluu puoliso A:lle ja 80 000 euroa puoliso B:lle. Tällöin puoliso B maksaa A:lle oman omaisuuden ja puolitetun omaisuuden välisen erotuksen tasinkona.

Myös puolisoiden saamat perinnöt ja lahjat lasketaan mukaan jaettavaan omaisuuteen. Lahjan tai perinnön antaja voi kuitenkin sulkea puolison avio-oikeuden pois lahjakirjalla tai testamentilla. Nikkilän mukaan tämä on hyvin yleistä ja jopa suositeltavaa.

Avoliitossa on Nikkilän mukaan tärkeää pitää lukua siitä, kuinka paljon panosta – työtä tai rahaa – on laittanut toisen omaisuuteen. Tällöin avopuolison on mahdollista saada erotilanteessa rahallista hyvitystä. Hyvityksen määrä ei kuitenkaan ole sama kuin avio-oikeuden määräämän tasingon määrä, ja myös verottaja verottaa hyvityksen kautta tullutta tuloa. 

– Jos hyvityksestä ei päästä sopimukseen, asian käsittelee ensin pesänjakaja ja viime kädessä käräjäoikeus, Nikkilä lisää. 

Myös avioerossa on mahdollista sopia omaisuuden jaosta eikä omaisuutta ole pakko puolittaa. Eron jälkeen tilanne voi kuitenkin olla sellainen, ettei edellytyksiä sopimiselle ole. Näin ollen onkin parempi miettiä asiat etukäteen ja varmistaa tilanne avioehdolla.

Miksi avioehto kannattaa laatia?

Voi tuntua rajulta varautua mahdollisen eron varalta jo avioliittoa solmiessa, mutta Nikkilä vakuuttaa, että se on järkevää. 

– Avioehdolla turvataan se omaisuus, joka on hankittu ennen avioliittoa tai saatu perintönä tai lahjana. Näin tämä omaisuus jää avio-oikeuden ulkopuolelle eikä siitä tarvitse maksaa tasinkoa, Nikkilä kertoo.

Toisin sanoen, avioehto määrää, mikä omaisuus on avio-oikeuden alaista ja mikä siitä vapaata. Usein avioehdolla rajataan omaisuutta, jota ei ole hankittu yhdessä, kuten esimerkiksi juuri perinnöt ja lahjat avio-oikeuden ulkopuolelle.

Jotta avioehto on voimassa, se pitää rekisteröidä maistraattiin. Jos avioehtoa päivittää, pitää myös muutos rekisteröidä. Sitä ei moni Nikkilän mukaan muista.

– Olen törmännyt tilanteisiin, joissa vuosikymmeniä sitten tehty avioehto tulee yllätyksenä, kun puoliso kuolee.

Millainen avioehto kannattaa laatia?

Yksinkertaisimmassa ja Nikkilän mukaan myös yleisimmässä avioehdossa ei kummallakaan puolisolla ole oikeutta toisen omaisuuteen. Jos tällöin puoliso A:n omaisuus on 60 000 euroa ja puoliso B:n 100 000 euroa, molemmat pitävät erossa omansa ja suoritetaan omaisuuden erottelu, ei ositusta. 

Nikkilän mukaan avioehtoja on kuitenkin erilaisia. Avioehdossa voidaan määrittää, että jos suhde päättyy eroon, avio-oikeutta ei ole, mutta jos kuolemaan, avio-oikeus on. Avioehdolla voidaan myös rajata vain tiettyjä asioita avio-oikeuden ulkopuolelle. 

– Jos esimerkiksi puolisoilla on yhteinen asunto ja laina, jota lyhennetään yhtä paljon, ja sen lisäksi toinen puolisoista omistaa 100 000 euron arvoisen kesämökin, avioehdossa voidaan määrätä vain kesämökki avio-oikeudesta vapaaksi.

Tarvitsetko apua? Varaa meille aika tai jätä meille yhteydenottopyyntö. 

Lue vinkit asunnon myyntiin

Lue lisää, kannattaako yhteinen vai erillinen asuntolaina