Suomen taloudessa käynnissä parin vuoden kasvuspurtti – kotitalouksilla pyyhkii hyvin

Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 3,3 %. Näin ennustaa Säästöpankki tuoreessa kotitalouksien suhdannekatsauksessaan. Hyvin pyyhkii myös kotitalouksilla, joilla on nyt aiempaa enemmän rahaa säästössä ja työllisyys on kehittynyt hyvin. Ensi vuonnakin Suomen talouskasvu on totuttua ripeämpää – mutta huoli nuorista työttömistä kalvaa.

Henna Mikkonen - Kotitalouksien suhdannekatsaus syksy 2021

Suomen talous kasvaa 3,3 % tänä vuonna. Näin ennustaa Säästöpankki tänään julkistettavassa kotitalouksien suhdannekatsauksessaan. 

”Käynnissä on nyt parin vuoden kasvuspurtti. Odotamme Suomen talouden kasvavan 3,3 % tänä vuonna ja myös ensi vuonna kasvu on ennakoitua ripeämpää, vaikka hidastuukin 2,8 %:iin”, Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen toteaa.

Uhkana kasvulle ovat viruksen uudet variantit, mutta näillä näkymin rokotekattavuuden edetessä tartuntojen ja talousvaikutusten yhteys vähenee.

”Kukapa olisi uskonut?” Korona vaurastutti suomalaiset – mitä tapahtuu nyt?

Kotitalouksien rahoitusvarat ovat korona-aikana kasvaneet velkoja nopeammin ja rahaa on jäänyt aiempaa enemmän säästöön. Näitä säästöjä on laitettu talletuksiin, asuntomarkkinoille ja erilaisiin sijoituskohteisiin, kuten rahastoihin ja osakkeisiin. 

”Osalle kotitalouksia on voinut syntyä uusi säästämisen rutiini, josta ei toivottavasti ihan helposti haluta luopua”, Mikkonen iloitsee.  

Koronakriisi on kuitenkin kohdellut kotitalouksia eri tavoin. Kriisin alussa moni kohtasi lomautuksen tai työttömyyden, kun taas toisilla taloustilanne on pysynyt hyvänä. Tilastokeskuksen kuluttajien luottamus -kyselyn mukaan kotitaloudet kokevat oman rahatilanteensa nyt paremmaksi kuin koskaan. 

”Kukapa olisi uskonut, ainakaan kriisin alkuvaiheessa? Yllättävä tulos selittyy sillä, että valtaosalla työpaikka on säilynyt ja samanaikaisesti säästöt ovat lisääntyneet merkittävästi”, Mikkonen kommentoi. 

Kotitalouksien talletuskanta on noussut jo reilusti yli 100 miljardiin. Samaan aikaan kun inflaatio on kuluvana vuonna kiihtynyt, on talletusten reaalikorko painunut entistä enemmän miinukselle. Tämä jatkunee myös tulevaisuudessa. 

”Pidempiaikaisille varoille onkin hyvä miettiä tuottavampia kohteita. Lyhytaikaiseen säästämiseen ja puskurivaroiksi talletukset ovat oivallinen kohde”, Mikkonen muistuttaa.

Kotitalouksien suotuisa tulokehitys jatkuu myös tänä vuonna. Ansiotasojen odotetaan kasvavan noin 2,5 %:in vauhtia tänä ja ensi vuonna. 

Työllisyys parantunut nopeasti – nuorten työttömyys huolettaa

Koronakriisin iskiessä lomautettujen määrä nousi nopeasti ja myös työttömyys kääntyi nousuun.  Viime vuonna työttömyysasteen trendi oli korkeimmillaan 8,4 %.

”Tänä vuonna odotamme työttömyysasteen olevan keskimäärin 7,7 % ja ensi vuonna työttömyys laskee lisää 7,4 %:iin. Työllisyyden nopea palautuminen on ollut yksi tämän vuoden iloisista yllätyksistä”, Mikkonen kommentoi. 

Työllisten määrä on noussut kaikilla toimialoilla paitsi matkailu- ja ravintola-alalla, kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä taide, viihde- ja virkistystoimialoilla. Nämä ovat myös muilla mittareilla eniten koronakriisistä kärsineitä toimialoja. 

Iloisista uutisista huolimatta työmarkkinoilla on myös huolestuttavia piirteitä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on jatkanut lipumistaan ylöspäin. 

”Tämä on ongelma yksilöille itselleen kuten myös kansantaloudelle. On surullista, jos Suomessa on paljon työkykyisiä ihmisiä, joille ei löydy työpaikkaa”, Mikkonen pohtii. 

Prosentuaalisesti pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut eniten nuorissa ikäryhmissä. 

”Nuorten työllistymismahdollisuuksien edistäminen olisi tärkeää, etteivät nuoret syrjäydy työmarkkinoilta heti uran alkuvaiheessa”, Mikkonen peräänkuuluttaa.

Nurinkurista on se, että samaan aikaan kun moni kärsii työttömyydestä, avointen työpaikkojen määrä Suomessa on kääntynyt kasvuun: Yrityksillä on rekrytointihaasteita ja osaavan työvoiman puute on jo nousemassa merkittävimmäksi kasvun esteeksi yritysten keskuudessa. TEM:n kyselyn mukaan suurin syy yritysten rekrytointiongelmiin on puutteet osaamisessa. 

”Omasta osaamisesta kannattaa huolehtia ja pohtia, miten omalla osaamisella voisi parhaiten vastata kasvavaan kysyntään ja toisaalta kaipaisivatko omat tiedot ja taidot päivittämistä”, Mikkonen lisää.

Asuntolainoja otetaan entistä innokkaammin, kulutusluottojen kasvu on pysähtynyt

Asuntomarkkinat saivat koronakriisistä piristysruiskeen ihmisten tilantarpeen kasvaessa. Asuntojen hinnat ovatkin nousseet aiempaa nopeammin, eivätkä ainoastaan pääkaupunkiseudulla.

”Koronakriisi etätöineen nosti tilantarpeen ja luonnon läheisyyden uuteen arvoon ja moni siirtyi väljemmille seuduille. Poikkeuksellisesti esimerkiksi nettomuutto Helsingistä on ollut negatiivista. Aiempaa useampi keskisuuri kaupunki onkin päässyt nyt hintojen nousun imuun mukaan”, Mikkonen iloitsee.

Kuluvana vuonna asuntojen hinnat nousevat Suomessa Säästöpankin mukaan 3,5 % - eli enemmän kuin pitkään aikaan. Ensi vuonna hintojen nousu maltillistunee ja myös asuntokauppa rauhoittuu huippulukemistaan.

Asuntomarkkinoiden vipinä on näkynyt asuntolainojen kasvun piristymisenä. Kulutusluottoja sen sijaan on korona-aikana nostettu aiempaa selvästi vähemmän.

”Mielenkiintoista on seurata, vaikuttaako koronakriisi ihmisten asumismieltymyksiin pysyvämmin. Kaupungistuminen on ollut voimakas trendi jo pidemmän aikaa ja on vaikea uskoa, että se täysin kääntyisi. Toisaalta etätöiden lisääntyminen mahdollistaa uudenlaiset työn tekemisen muodot ja monipaikkaisuuden, jotka voivat olla pidempiaikaisia ilmiöitä”, Mikkonen pohtii.

Korona opetti: hyvä taloudenhallinta ja joustovara elintärkeitä

Koronakriisi on nostanut esiin hyvän taloudenhallinnan ja oman talouden joustovaran merkityksen. Omaan rahatilanteeseen voi tulla yllättäviä shokkeja, ja koronakriisi toimi tässä ikävänä muistutuksena osalle kotitalouksia.

”Hyvässä taloudenpidossa kannattaa varautua siihen, että korot jonain päivänä nousevat ja toisaalta myös siihen, että omaan rahatilanteeseen voi tulla yllättäviä shokkeja”, Mikkonen muistuttaa.

Hyvän taloudenpidon perussääntö onkin, että velkaa kannattaa olla sopivasti suhteessa maksukykyyn. Mutta myös velan rakenteella on merkitystä. Varallisuutta kasvattavat velat ovat ”parempaa” velkaa kuin saman tien kulutukseen – tai pahimmillaan vanhojen velkojen maksuun – menevät velat.

 

kotitalouksien suhdannekatsaus syksy 2021
 

Lisätiedot:

Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmä, pääekonomisti
henna.mikkonen@saastopankki.fi, 040 564 7918

 

Säästöpankin suhdannekatsauksessa tarkastellaan Suomen taloudessa vallitsevia asioita, jotka vaikuttavat erityisesti kotitalouksien taloustilanteeseen. Näitä ovat mm. työmarkkinoiden tilanne, ansiotasojen kehitys, hintojen nousu, asuntomarkkinoiden tilanne sekä kotitalouksien velkaantumiseen ja varallisuuteen vaikuttavat tekijät. 

Säästöpankkiryhmä edistää yksilön ja yhteisön taloudellista hyvinvointia. Tahdomme, että meidät tunnetaan rohkeudesta, asiantuntijuudesta ja intohimosta tehdä erinomaista asiakastyötä. Säästöpankkiryhmän muodostavat paikalliset Säästöpankit ympäri Suomen sekä Säästöpankkikeskus. Tarjoamme asiakkaillemme kattavien vähittäispankkipalvelujen lisäksi sijoittamisen, kodinvaihdon ja vakuuttamisen palveluja.

Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija
...