Maailmantalouden näkymät: sotaa, pandemiaa ja keskuspankkien kiristystä – mutta myös mahdollisuuksia

Minulta kysyttiin juuri, mitkä ovat kolme suurinta uhkaa maailmantalouden kehitykselle. Nopeasti mieleen nousivat kolme asiaa: sota, pandemia ja keskuspankkien suunnanmuutos rahapolitiikassa.

Näistä viimeinen, eli keskuspankkien toimet, kuuluu ekonomistien työn ”peruskauraan” ja on siinä mielessä tuttua juttua. Toki viime vuosina keskuspankkien tuki taloudelle ja markkinoille on ollut massiivista, joten uutta ihmeteltävää silläkin saralla riittää.

Mutta sota ja pandemia ovat sen sijaan tekijöitä, joita en vielä muutama vuosi sitten olisi arvannut joutuvani analysoimaan. Maailma on ollut karmivalla tavalla myllerryksessä viime vuodet.

Me ekonomistit jostain syystä tykkäämme puhua riskeistä ja uhkista. Ennen näiden uhkakuvien tarkempaa analysointia, haluaisin kuitenkin muistuttaa, että taloudessa tapahtuu tälläkin hetkellä myös paljon positiivista kehitystä. Se helposti unohtuu, kun markkinoilla myllertää ja uutiskuvat Ukrainasta ovat päivä toisensa jälkeen järkyttävämpiä.

Maailmantalous on edelleen toipumassa pandemiasta ja elpymisen varaa etenkin palvelusektorilla on vielä. Kaikista uhkakuvista huolimatta maailmantalouden odotetaan kasvavan tänä vuonna noin 3,5 %:n tahtia, mikä on historiallisessa vertailussa ihan kelpo luku.

Sota vaikuttaa talouteen eri kanavia pitkin

Sota heikentää talouden kasvunäkymiä niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Vaikutuskanavat ovat moninaisia ja vaikuttavat eri alueisiin eri tavalla. Sodan myötä energian hinta on noussut nopeasti, ja siitä kärsii koko maailma öljynviejämaita lukuun ottamatta. Erityisen haastava energiakysymys on Euroopan osalta, joka on riippuvainen Venäjältä tuotavasta öljystä ja kaasusta. Suomen energian omavaraisuus on onneksi hyvällä tasolla. Kyse ei ole myöskään pelkästään hinnasta, vaan myös energiatoimituksissa voidaan nähdä häiriöitä – joko EU:n omasta tai Venäjän toimesta. Tämä luo ison epävarmuuden myös talousnäkymiin.

Sota vaikuttaa energian lisäksi myös monien muiden raaka-aineiden ja komponenttien saatavuuteen. Venäjä ja Ukraina ovat monien raaka-aineiden tärkeitä tuottajia. Lisäksi Venäjän ilmatila on suljettu, satamat eivät halua vastaanottaa venäläisiä aluksia jne., joten erilaisia toimitushäiriöitä ja logistisia haasteita riittää ja ne tuskin ihan heti helpottavat.

Sodan lisäksi tuotantoketjuja ravistelee Kiinan koronatilanne. Maa pitää sitkeästi kiinni nollatoleranssi-linjastaan ja tartuntojen nousu johtaa talouden sulkutoimiin. Tämä vaikuttaa Kiinan oman talouden lisäksi koko maailmaan. Niin kauan kuin Kiina pitää kiinni nollatoleranssilinjastaan, tarkoittaa se heiluntaa ja epävarmuutta koko maailmantalouteen.

Hintojen nousu kurittaa kotitalouksia

Jo ennen sotaa inflaatio oli korkealla. Sota voimistaa tätä kehitystä erityisesti energiahintojen kautta. Energiasta hintojen nousu kuitenkin helposti leviää laajemmin muihinkin tuoteryhmiin, mistä onkin jo merkkejä ilmassa. Kotitaloudet tuntevat hintojen nousun jo luissaan ja ytimissään. Suomessakin inflaatio on noussut lähes 6 %:iin, tasolle, joka on viimeksi nähty 80-luvulla. Erityisesti elämän ”perustarpeiden”, lämmityksen, liikkumisen ja ruoan hinta on nousussa, joten sitä on vaikea päästä pakoon.

Nousseet hinnat heikentävät kulutusta, etenkin kun palkkakehitys ei ainakaan tänä vuonna pysy perässä. Kuluttajien ostovoima siis heikkenee, mikä on aika harvinainen ilmiö. Lisäksi velallisten kotitalouksien kukkaroa rokottaa korkojen nousu, kun velanhoitokuluihin menee aiempaa isompi lovi. Moni kotitalous joutuukin aiempaa tarkemmin miettimään, mihin rahat käytetään.

Sijoittajan kannattaa katsoa maailmaa mahdollisuuksien linssien läpi

Talousnäkymistä puhutaan usein uhkien kautta, mihin itsekin tässä syyllistyn. Ja niitähän tosiaankin tämän päivän maailmassa riittää. Mutta sijoittaja on siinä mielessä kiitollisessa asemassa, että hän voi suhtautua uhkiin mahdollisuuksina.

Siellä missä on ongelmia, on myös mahdollisuuksia ratkaista niitä ongelmia ja usein se tarkoittaa yrityksille myös uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Parhaat yritykset katsovat asioita pitkäjänteisesti ja myös sijoittajan kannattaa tehdä niin, eikä hötkyillä markkinoiden lyhyen aikavälin heilunnan armoilla.

Sodan myötä vihreä siirtymä on saanut lisäpontta ja halu irrottautua venäläisestä energiasta on valtava. Investointeja tarvitaan ja ne yritykset, jotka pystyvät tähän tarpeeseen vastaamaan, voivat olla tulevaisuuden voittajia. Puolustusbudjetit Euroopassa ovat nousussa ja kyberuhkat ovat entistä akuutimpia. Nämäkin tarjoavat myös sijoitusmahdollisuuksia.

Kaikkien uhkakuvien keskellä liialliseen pessimismiin ei kannata voipua. Kuten aina, omasta taloudesta kannattaa pitää huolta ja nyt ehkä uusin ”inflatorisin” silmin. Lisäksi kriisit tarjoavat myös aina mahdollisuuksia niin yritykselle kuin sijoittajillekin.

 

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kauppalehden blogissa.