Missä luuraa sijoittajamummot ja landesijoittajat?

Pääekonomisti Henna Mikkonen.

Sijoittaminen on yleistynyt viime vuosina. Perinteisen median ohella sosiaalisesta mediasta löytyy monenlaisia sijoittajaryhmiä ja niiden seuraajamäärät ovat kasvaneet nopeasti. Ja hyvä niin. Sijoittaminen on nykymaailmassa yksi oman taloudenhallinnan peruspalikka eikä enää elitistinen varakkaiden etuoikeus.

Myös sijoittamisesta keskustelevien ihmisten kirjo on monipuolistunut. Itse aloitin työurani tämän vuosituhannen alussa ja silloin sijoittamisesta puhuminen oli vielä pitkälti ”pukumiesten hommaa”. Nykyään mediasta löytyy paljon monipuolisempi joukko sijoittamisen kommentaattoreita – niin ammattilaisia kuin kokemusasiantuntijoita. Etenkin nuoret ja naiset ovat innostuneet sijoittamisesta ja heidän näkyvyytensä myös mediassa on kasvanut.

Kuinka yleistä sijoittaminen oikeasti on?

Vallitsevaa sijoitusbuumia seuraamalla voi jopa syntyä vaikutus, että ”kaikki sijoittaa nykyään”. Näin ei kuitenkaan ole. Kesällä julkistetun Tilastokeskuksen varallisuustutkimuksen mukaan 3,8 miljoonaa suomalaista ei edelleenkään omista pörssiosakkeita tai rahastoja. Siis valtaosa suomalaisista. Sijoittaminen ei siis edelleenkään ole kaiken kansan hommaa, vaikka suosio onkin ollut kasvussa.

Tilaa löytyy edelleen myös erilaisille säästämisen ja sijoittamisen esikuville. Missä luuravat vaikkapa mummosijoittajat? Tutkimuksen mukaan juuri iäkkäämmät 60-80 -vuotiaat naiset ovat saaneet parasta tuottoa osakemarkkinoilta, joten heidän viisaudelleen voisi olla kysyntää. Näen jo niin silmissäni herttaisen harmaahapsimummon kiikkustuolissaan muistuttavan nuorempiaan, että ”älkääs suotta hötkyilkö”. Mummojen tuottojen salaisuutena oli nimittäin se, että he eivät käyneet aktiivisesti kauppaa.

Entäpä maaseudun sijoittajat? Tilastokeskuksen varallisuustutkimuksen mukaan maatalousyrittäjät ovat Suomen varakkain sosioekonominen ryhmä, joten osaamista heidän joukostaan varmasti löytyy. Ainakin minun huomaamissani sijoittamisen esikuvissa korostuu urbaanius, joten luonnonläheisemmällekin otteelle voisi olla kysyntää.

Myös taidealalla säästämisen ja sijoittamisen esikuville olisi tarvetta. Silmiini osui äskettäin erään kulttuurialalla työskentelevän ihmisen postaus, jossa hän kertoi, että ei kehtaa kertoa kenellekään asuntosijoituksestaan ja että kulttuurialalla sijoittamista usein jopa karsastetaan. Käsittääkseni monen alalla työskentelevän tulovirta on kuitenkin epävarmaa ja vaihtelevaa (myös ennen koronaa), joten taloudelliselle varautumiselle voisi olla erityisen paljon tarvetta tällä alalla.

Esikuvien valinnassa kannattaa olla tarkkana

Onko esikuvista hyötyä vai haittaa oman taloudellisen hyvinvoinnin lisäämisessä? Veikkaan, että molempia. Sijoittamisen kynnys varmasti madaltuu, mitä erilaisemmat ihmiset siitä puhuvat ja mitä enemmän löytyy samaistuttavia esikuvia erilaisille ihmisille. Parhaimmillaan esikuvat innostavat ihmisiä hoitamaan omaa talouttaan ja parantamaan taloudellista hyvinvointiaan (jossa sijoittaminen on vain yksi osa) fiksulla tavalla. Mahdollista on toki myös, että esikuvat kannustavat käyttäytymiseen, joka ei välttämättä ole taloudellisesti järkevää.

Itsensä vertaamisessa muihin on myös hyvä tiedostaa, että parhaimmillaan se kannustaa, mutta pahimmillaan johtaa ojasta allikkoon. Morningstarin tutkimuksen mukaan ne ihmiset, jotka vertasivat omaa tilannettaan itseään rikkaampiin (näitä oli muuten valtaosa tutkimukseen osallistuneista), olivat tyytymättömämpiä omaan taloudelliseen tilanteeseensa kuin ne, jotka tekivät vertailun itseään köyhempiin – tulotasosta riippumatta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että ne, jotka vertailivat itseään roolimalleihin eivätkä sukulaisiin, naapureihin, ystäviin tai kollegoihin, olivat taloudellisesti tyytyväisempiä. Esikuvien valinnassa kannattaa siis olla tarkkana!

 

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Teksti on julkaistu aiemmin Taloustaidon blogissa.

Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija
...