Huh huh, mikä vuosi! Mitä ekonomisti oppi vuodesta 2020?

Vuosi 2020 jää erikoisuudessaan ja kauheudessaan taatusti historiankirjoihin. Myös ekonomistille vuosi oli monella tapaa opettavainen ja ikimuistoinen. 

Suhdanteita analysoivan ekonomistin työssähän tilastot ovat ”raaka-ainetta”, joiden perusteella muodostetaan näkemys talouden nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä. Vuosi 2020 toi tilastoseurantaan ihan uudenlaista vauhtia ja vaarallisia tilanteita.  

Otetaan esimerkki euroalueen bruttokansantuotteesta (kuva alla). Ennen koronaa tyypilliset BKT:n muutosprosentit edellisneljänneksestä olivat joitain prosentin kymmenyksiä, esim. 0,2 %. Yleensä muutos on plussan puolella, välillä toki miinuksella. Finanssikriisin pahimmissa syövereissä nähtiin silloin suurelta tuntunut 2,4 % pudotus edellisestä neljänneksestä. 

Koronakriisin myötä tässä(kin) tilastossa päästiin ihan uusiin kokoluokkiin, kun euroalueen talous supistui lähes 12 % vuoden toisella neljänneksellä! Yksittäisissä maissa pudotukset olivat paljon suurempiakin, Suomessa sen sijaan pudotus oli onneksi euroalueen pienempiä. Jyrkän pudotuksen jälkeen euroalueen talouden kasvukin oli sitten ripeää vuoden 3. neljänneksellä. Nämä kuluvana vuonna nähdyt luvut ovat niin suuria, että aiemmat muutokset näyttävät kuvissa vain pieneltä värinältä. Ja tämä kaava toistui tilastossa toisensa jälkeen.

Tilastohämmästelyn lisäksi koronakriisi toi aivan uusia teemoja ekonomistin pöydälle. Vuoden aikana tuli luettua analyyseja muun muassa UV-säteilyn vaikutuksesta viruksen leviämiseen, maskien toimivuudesta ja tanskalaisista minkeistä. Enpä olisi tätäkään arvannut vuoden alkaessa. 

Kaikessa kauheudessaan vuosi toisaalta sai ”tilastot elämään” ainakin omassa ajatusmaailmassani. Aiemmin sitä tuli helposti tarkasteltua tilastoja vain numeroina, mutta nyt ajatukset väkisinkin siirtyivät ihmisiin tilastojen takana. Kaiken taloudellisen toiminnan takanahan on kuitenkin ihminen ja tilastoista välittyvä talouden kuva vaikuttaa ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. 

Talousvuosi 2021 näyttää paljon paremmalta

Tuleva talousvuosi näyttää onneksi jo paljon paremmalta. Lääketiede on kuluvana vuonna näyttänyt voimansa ja koronavirukseen on saatu kehitettyä rokote ennätyksellisen nopeassa ajassa. Terveydenhuollon etujoukoilla onkin edessään taas iso urakka, kun merkittävä osa maailman väestöstä halutaan rokottaa tulevan vuoden aikana. Voimia kaikille tähän ponnistukseen osallistuville!

Taloudellisesti edessä on kuitenkin vielä haastavia kuukausia ennen kuin rajoitteita voidaan kunnolla purkaa ja ihmiset uskaltavat taas liikkua ja elää entiseen mallin. Mutta se päivä kuitenkin häämöttää jo tulevaisuudessa ja luo siten uskoa tulevaan. Toki osa koronakriisin vaikutuksista purkautuu viiveellä ja on hyvinkin mahdollista, että vuonna 2021 työttömyys vielä nousee ja yritysten konkurssit lisääntyvät. Mutta isossa kuvassa vuoden 2021 näkymät ovat edeltäjäänsä paremmat. 

Tosin pieleen on mennyt ennusteet ennenkin 

Vuosi 2020 toisaalta opetti myös nöyryyttä ennusteita tehdessä. Meillä ekonomisteilla on tapana ennustaa tulevaa talouskasvua desimaalin tarkkuudella, mikä luo näennäistä tarkkuuden illuusiota ennusteisiin. Itse esimerkiksi ennustin kuluvan vuoden alussa, että Suomen talous kasvaa 1,0 %. Pieleen meni ja reippaasti. Näillä näkymin Suomen talous supistuu 3-4 %:ia vuonna 2020. Koronakriisi toimi hyvänä muistutuksena, että yllättäviä asioita tapahtuu. Joskus yllätykset ovat myönteisiä, tällä kertaa mitä suurimmassa määrin kielteisiä. 

Koronan opit: sopeutumiskyky ja varautuminen ovat tärkeitä juttuja

Korona muistutti hyvin siitä, että ihminen on sopeutuvainen. Koronavuoden aikana käsien desinfioinnista, lähikontaktien välttämisestä ja maskien käytöstä on tullut arkea. Vielä vuosi sitten minusta olisi tuntunut lähes mahdottomalta, että hoidan työni täysin kotoa käsin. Mutta hyvinhän se on sujunut ja globaalisti etätöihin siirtyminen on mahdollistanut monia hyviä asioita. Itselleni on esimerkiksi avautunut aivan uusia oppimismahdollisuuksia, kun erilaiset seminaarit ovat muuttuneet virtuaalisiksi ja avoimiksi kaikille halukkaille. 

Sopeutumiskykyä on hyvä varjella ja edistää myös jatkossa. Tämä pätee niin yksilöön, yrityksiin kuin yhteiskuntaankin. Maailma muuttuu ja sopeutumiskyky on avain siinä pärjäämiseen. Hieno esimerkki sopeutumiskyvystä on mielestäni se, että enemmän kuin joka kolmannessa pk-yrityksessä kehitetään parhaillaan uutta liiketoimintaa – koronasta huolimatta, tai ehkä nimenomaan sen patistamana. 

Toinen tärkeä oppi on se, että yllätyksiin kannattaa varautua myös jatkossa. Omassa taloudessaan niin ihmisten kuin yritystenkin on hyvä pitää jonkinlaista puskuria ja isompiin shokkeihin voi osittain varautua vaikkapa vakuutuksin. Yhteiskunnassakin varautumista tehdään monella rintamalla ja koronakriisi on varmasti nostanut terveysnäkökulman entistä tärkeämmäksi. 

Yksi vuoden hittisana on ollut resilienssi eli kyky selviytyä ja sopeutua. Suomen talouden resilienssi on osoittautunut koronakriisissä hyväksi. Omaa taloudellista resilienssiään kannattaa jokaisen myös pyrkiä parantamaan yksilötasolla. 

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Teksti on julkaistu aiemmin Kauppalehden blogissa.