Suomen talous pärjäsi hyvin vuonna 2020 – miten käy koronakriisin jälkeen?

Vaikka kulunut vuosi on ollut monella tapaa vaikea, löytyy sieltä myös ilon aiheita. Suomen talous oli vuonna 2020 euroalueen parhaiten pärjänneiden maiden joukossa. Suomen talous supistui 2,8 %, kun euroalueella keskimäärin vastaava luku oli 6,6 %. Finanssikriisin jälkeen vuosi toisensa jälkeen Suomi on näissä eurooppalaisissa kasvuvertailuissa ollut yleensä häntäpäässä, joten kärkikastissa oleminen oli harvinaista herkkua. Lisäksi meidät valittiin jälleen kerran maailman onnellisimmaksi kansaksi – aika merkityksellinen meriitti sekin.

Talouden toipuminen pääsee maailmanlaajuisesti käyntiin, kun rajoitustoimista voidaan luopua. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF nosti äskettäin maailmantalouden kasvuennusteensa 5,5 %:sta 6 %:iin kuluvalle vuodelle. Luvassa on siis voimakkaan elpymisen vuosi. Monessa maassa, erityisesti niissä, joissa rokottaminen on edennyt nopeasti, elpyminen on jo käynnissä. Eurooppa seuraa USA:ta viiveellä.

Suomessa kasvu euroalueen hitainta 2021-2022

Miten Suomi pärjää jatkossa? Vieläkö saamme iloita kärkisijoista lähivuosien BKT-vertailuissa? Valitettavasti tämä ei ole kovinkaan todennäköistä. Me Säästöpankissa odotamme Suomen talouden kasvavan 2,6 % tänä ja ensi vuonna, kun euroalueen talouden keskimäärin odotetaan kasvavan lähes 4,5 % kuluvana vuonna ja lähes 4 % ensi vuonna. IMF:n ennusteiden mukaan Suomen talouskasvu on vuosina 2021-2022 euroalueen hitainta.

Tämän aikaperiodin perusteella ei kuitenkaan kannata vielä lähteä itseään ruoskimaan. On luonnollista, että niissä maissa, joissa korona aiheutti syvän kuopan, myös elpyminen on nopeampaa. Ja vastaavasti Suomen kaltaisessa maassa, jossa pudotus jäi pieneksi, myös toipumisajan kasvulukemat jäävät maltillisemmaksi. Jos IMF:n ennusteet toteutuvat, pärjää Suomi kokonaisuutena kuitenkin varsin hyvin, kun summataan yhteen koronakriisin aiheuttama talouden pudotus ja siitä toipumisen voimakkuus lähivuosina.

Pitkän ajan haasteet ovat edelleen olemassa

Mielenkiintoisempi kysymys onkin, miten Suomen talous pärjää pitkässä juoksussa. Ennen koronaa Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymät olivat monella tapaa haasteelliset. Meillä työikäinen väestö supistuu, investoinnit ovat olleet vähäisiä jo pitkään ja tuottavuuskehitys heikkoa. Nämä haasteet eivät ole poistuneet mihinkään, ja jatkossa kohtaamme ne entistä velkaantuneempana kansantaloutena. Toisaalta koronakriisin vaikutus tuottavuuskehitykseen on edelleen kysymysmerkki. Koronan synnyttämä digiloikka ja panostukset vihreään siirtymään voivat parhaimmillaan myös nostaa tuotavuutta tulevina vuosina.

Kasvun laadussa Suomella hyvät lähtökohdat

Koronakriisi on myllertänyt globaalia taloutta isolla kädellä ja sen vaikutukset piirtyvät näkyviin vasta tulevina vuosina. Koettu kriisi antaa kuitenkin ainutkertaisen mahdollisuuden siihen, että kriisin jälkeistä taloutta voidaan rakentaa aiempaa kestävämmälle pohjalle. Tällaista fokuksen siirtymistä mielestäni tapahtuukin parhaillaan. Esimerkiksi EU:n elvytyspaketissa vihreä siirtymä on isossa roolissa ja USA:n presidentti Biden puolestaan tuntuu kiinnittävän edeltäjäänsä enemmän huomiota ilmastonmuutokseen ja siihen, että talouskasvun hedelmät jakautuisivat tasaisemmin.

Fokuksen muutoksesta kertoo myös se, 1970-luvun lopulta asti maiden kilpailukykyvertailuja tehnyt World Economic Forum otti uusimmassa raportissaan tuoreen näkökulman. Perinteiset kilpailukykyvertailut laitettiin tauolle ja fokukseen nostettiin se, millaiset valmiudet eri mailla on koronakriisin jälkeen rakentaa taloutta, joka aiempaa paremmin huomioi myös ympäristön ja ihmisten osallisuuden. Perinteisen tuottavuuden (productivity) rinnalle nostettiin ”people” ja ”planet”.

Tässä vertailussa Suomi on ykkösenä tutkittujen 37 maan joukossa. Ruotsi ja Tanska ovat Suomen lisäksi kärkikolmikossa, joten pohjoismainen talousmalli näyttäytyy tässä vertailussa edukseen. Hyvät lähtökohdat eivät tietenkään automaattisesti tarkoita hyvää lopputulosta, mutta niistä on hyvä ponnistaa. Jotta Suomen talous pärjäisi jatkossa, tarvitaan panostuksia talouden kasvun lähtökohtiin, mutta myös kasvun laatuun. Siihen Suomella on hyvät lähtökohdat.

Kuuntele lisää Suomen talouden näkymistä Säästöpankin talouskatsauksesta.

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kauppalehden blogissa.