Nuorten taloustaitoja edistetään monella rintamalla – mutta eihän unohdeta aikuisia!

Taloustaitojen edistäminen on noussut suosituksi teemaksi eri toimijoiden keskuudessa viime vuosina. Rahoitussektorilla 20 vuotta työskennelleenä tästä ei voi muuta kuin iloita.

Vaikka suomalaisten taloustaidot ovat kansainvälisissä vertailuissa ihan kelpo tasolla, moni asia puhuu sen puolesta, että parantamisen varaakin on. Maksuhäiriömerkintä löytyy jo lähes 400 000 suomalaiselta, pikavippien määrä kasvaa ja erilaisista sijoitushuijauksistakin uutisoidaan harva se päivä.

Taloustaitojen edistäminen ei ole uusi keksintö, ja sillä saralla tehdäänkin jo paljon. Erilaisia toimijoita on kymmeniä; pankit, Suomen Pankki, Takuusäätiö, Martat, Taloustaito-lehti, oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonnat, erilaiset kansalaisjärjestöt jne.

Tekijöitä riittää, joskin tekeminen on turhan pirstaloitunutta. Siksikin tuore hanke, jossa Suomen Pankki alkaa koordinoida kotitalouksien talousosaamiseen liittyvää toimintaa Suomessa on erittäin tervetullut.

Nuoret ovat suosittu ja sympaattinen kohderyhmä

Iso osa käynnissä olevista taloustaitohankkeista kohdistuu nuoriin. Nuoret ovatkin oivallinen kohderyhmä. Jos nuorena oppii hyvät taloustaidot, antaa se hyvät lähtökohdat tulevaisuuden rakentamiseen. Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa, näin ainakin uskotaan.

Mutta taloustaidon oppeja kaipaavat myös aikuiset. Oma pankkiura on opettanut, että taloudenhallinnan haasteita löytyy kaikista ikäryhmistä (kuten myös eri koulutus- ja sosiaaliryhmistä).

Aikuisilla tarkoitan tässä ihmisiä, jotka ovat ikänsä puolesta jo vahvasti kiinni työelämässä ja joilla raha-asiat ovat yleensä jo jossain määrin vakiintuneet – joko hyvälle tai huonolle tolalle. Tarkalla ikärajauksella ei tässä yhteydessä ole niin merkitystä, mutta puhutaan nyt sitten vaikka ”yli kolmekymppisistä, mutta alle eläkeikäisistä”.

Tämä keski-ikäinen ryhmä ei tunnu kovin usein päätyvän taloustaitokampanjoiden kohteeksi. Syitä tähän voi olla monia. Ehkä keski-ikäiset aikuiset eivät herätä yhtä paljon sympatiaa ja auttamisenhalua kuin nuoret ja lapset. Ehkä rahoitusta julkisiin hankkeisiin on vaikeampaa saada. Tai ehkä nämä ihmiset yksinkertaisesti elävät niin kiireistä työ/perhe-elämää, että heidän saavuttamisensa talousoppien äärelle on vaikeaa.

Aikuisilla enemmän panoksia pelissä

Tarvetta taloustaitojen edistämiselle kuitenkin olisi myös aikuisten keskuudessa. Sen lisäksi, että aikuisilla on omat taloushaasteena, on heillä myös eniten panoksia pelissä. 35–44-vuotiaiden ja 45–54-vuotiaiden kotitaloudet *kuluttavat selvästi muita ikäryhmiä enemmän. Heillä on siis myös enemmän mahdollisuuksia tehdä hyviä tai huonoja kulutuspäätöksiä.

35–44-vuotiaiden kotitaloudet ovat ylivoimaisesti velkaantunein ikäryhmä. Tämä on toki luonnollista, kun asuntolainat ovat vielä tuoreita eikä niitä ole ehditty kovin pitkään vielä lyhentää. Mutta samalla se kertoo myös, että nämä aikuiskotitaloudet ovat erityisen alttiita yllätyksille omassa taloudenpidossaan tai vaikkapa korkojen nousulle. Aikuisiällä myös tapahtuu asioita, jotka horjuttavat omaa taloutta: avioeroja, sairastumisia yms.

Aikuiset kotitaloudet ovat yleensä olleet työelämässä jo jonkin aikaa ja tulotaso on noussut. Niinpä heillä on myös eniten potentiaalia säästää ja parantaa omaa taloudellista asemaansa tekemällä fiksuja taloudellisia päätöksiä.

Vaikka oma talous ei olisikaan ajautunut akuutteihin ongelmiin, on tässä ryhmässä paljon menetettyjä mahdollisuuksia. Moni esimerkiksi kertoo, että vaikka tulotaso nousee, niin kulutustottumukset nousevat vähintään samaa tahtia. Voi siis olla, että hyvätuloinenkin perhe elää kädestä suuhun ja taloudessa ei ole joustonvaraa. Rahasta stressataan ja riidellään.

Aikuisten möhläykset heijastuvat myös lapsiin ja nuoriin

Aikuiset myös tutkitusti siirtävät talouden oppeja ja käyttäytymismalleja lapsilleen. Jos aikuiset möhlivät perheen raha-asiat, heijastuu se kaikkiin. Ääriesimerkkinä tilanne (onneksi kai harvinainen), jossa vanhemmat ottavat täysi-ikäisten lastensa nimissä luottoa, kun omat luottotiedot ovat menneet.

Ideaalitilanne toki olisi se, että tämän päivän aikuisväestö on aikoinaan saanut hyvät talousopit ja niitä he nyt menestyksellisesti soveltavat arjessaan. Mutta näinhän se ei mene. Kaikki eivät ole saaneet talousoppeja nuoruudessaan. Osa opeista on voinut vanhentua matkan varrella, kun rahoitusmarkkinat ja tuotevaihtoehdot muuttuvat.

Täsmäiskut toimivat

Itse uskon myös vahvasti siihen, että talousasioissa oikea-aikaisuus on valttia. Hyvät neuvot osuvat paremmin maaliin silloin, kun asiat ovat ajankohtaisia – kun haetaan lainaa, säästetään, sijoitetaan, tehdään isoja hankintoja, muutetaan yhteen, erotaan, saadaan lapsia jne.

Yläasteen matikanopettajan korkolaskut eivät välttämättä juolahda mieleen, kun 30-vuotiaana ollaan ottamassa korkeakorkoista kulutusluottoa. Tai sijoittamisen perusperiaatteet voivat tuntua tylsiltä, kun lehdissä kerrotaan ”miljonääriksi yhdellä sijoituksella” -tarinoita.

Pankeilla onkin mielestäni iso mahdollisuus ja vastuu omalta osaltaan olla mukana edistämässä suomalaisten taloustaitoja, koska ihmisten raha-asiat muodossa tai toisessa kiertävät pankkijärjestelmän kautta – myös aikuisena.

*Ikämäärittelynä käytetään Tilastokeskuksen ns. viitehenkilön ikää. Viitehenkilö on se kotitalouden jäsen, jonka tulot ovat suurimmat.

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti. Hänen sydäntään lähellä ovat maailman- ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi ihmisten taloudellinen hyvinvointi.

Teksti on julkaistu aiemmin Taloustaidon blogissa.