Pahaa korontarkistuspäivää ken pelkäisi?

Viimeisen parin vuoden aikana lyhyiden markkinakorkojen nousu on ollut ennätyksellisen nopeaa. Tämä on saanut monet asuntovelalliset odottamaan kauhulla oman lainansa seuraavaa korontarkistuspäivää. Ja toden totta, muutokset lainan korkokuluissa ovat saattaneet olla erittäin suuria.

Ääriesimerkkinä, jos oman 12 kuukauden euriboriin sidotun lainan korontarkistuspäivä oli maaliskuun alussa 2023, nousi lainan viitekorko noin 4 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta korontarkistuspäivästä. 200 000 euron annuiteettilyhenteisessä lainassa tämä tarkoittaisi kuukaudessa noin 400 euroa suurempia lainanhoitokuluja – olettaen siis, ettei lainassa ole korkosuojausta. Ei ihan mitätön ero!

Tällä hetkellä korkoshokki on pienempi, koska 12 kuukauden euribor on noin prosenttiyksikön vuoden takaista korkeammalla. Mutta lisärasitetta lainanhoitokuluihin on yhä tiedossa, jos korontarkistuspäivä on näinä päivinä.

Vuonna 2024 korontarkistuspäivä voi olla ilon päivä!

Euroalueen inflaatio on rauhoittumassa ja talousnäkymä vaisu. Tämä on johtanut siihen, että 12 kuukauden euriborkorko on jo kääntynyt laskuun ja laskun odotetaan jatkuvan vuonna 2024.

Tämän hetken odotusten mukaisesti ensi keväänä tilanne olisi jo sellainen, että 12 kuukauden euribor olisi vuoden takaista matalammalla. Toisin sanoen korontarkistuspäivänä 12 kuukauden euriborkorkoon sidottujen lainojen lainanhoitokulut laskisivat.

Korontarkistuspäivä ei siis välttämättä enää ole se paha susi, jota pitää pelätä, vaan voi osoittautua jopa ilon päiväksi!

Disclaimerinä todettakoon, että tämä toki on vielä spekulointia ja perustuu markkinoiden odotuksiin tulevasta korkotasosta. Odotukset voivat muuttua, jos taloustilanne muuttuu. Esimerkiksi inflaation kiihtyminen uudelleen olisi myrkkyä korko-odotuksille ja voisi pitää korot nykyodotusta korkeammalla.

Fiksu varautuu eikä tule yllätetyksi housut kintuissa

Lainahoitokulujen lasku toisi toteutuessaan helpotusta asuntovelallisten arkeen. Monessa perheessä on ehkä jouduttu tinkimään muusta kulutuksesta tai on käytetty säästöjä kohonneiden lainanhoitokulujen kattamiseksi.

Tilanteen helpottaessa ei kuitenkaan kannata suin päin syöksyä vanhoihin kulutustottumuksiin, vaan voi olla hyvä hetki pohtia oman talouden kokonaisuutta ja lainanhoitokulujen roolia siinä.

Fiksu varautuu jo tuleviinkin korkojen nousuihin, ettei tule yllätetyksi housut kintuissa. Lainanhoitokuluista vapautuneilla varoilla voi esimerkiksi kasvattaa puskuria tulevaisuuteen.

Omaa talouttaan ei kannata vetää niin tiukille, että seuraavaa korontarkistuspäivää joutuu odottamaan kauhunsekaisin tuntein.

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu 8.12. Taloustaidon blogissa.