Nuorten taloudellinen asema vihdoin kohentumassa

Nuoret ja yrittäjät luottavat oman taloutensa paranemiseen muuta väestöä enemmän. Tämä käy ilmi Säästöpankin tuoreesta Säästämisbarometri-kyselytutkimuksesta. Luottavaisuuteen löytyy myös perusteluja tosielämästä: nuorten kotitalouksien asema on kohentunut kuluneen vuoden aikana.

Säästämisbarometrin analyysia – pääekonomisti Vesala

Nuorten työllisyysasteessa nousupyrähdys 

Vielä noususuhdanteen alkuvaiheessa, eli vuosina 2015–2016, nuorten, juuri työmarkkinoille siirtyneiden tai siellä vasta vähän aikaa olleiden ansio- ja työllisyyskehitys polki pitkään paikallaan. Nousukauden edetessä tilanne on kuitenkin vihdoin alkanut tasoittua. 25–34-vuotiaiden työllisyysaste on vuoden 2018 kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana noussut eniten (Kuva 1). 

Pylväsdiagrammi osoittaa, että 25–34-vuotiaiden työllisyysaste nousi alkuvuoden 2018 aikana ikäryhmistä eniten.
25–34-vuotiaiden työllisyysaste nousi alkuvuoden 2018 aikana ikäryhmistä eniten, 1,6 prosenttiyksikköä. 

Nuorten usko talouteen muita ikäryhmiä korkeampi 

Osittain luottamus tulevaisuuteen selittyy nuoruuteen kuuluvalla ”rakenteellisella optimismilla”. Esimerkiksi Tilastokeskuksen kuluttajabarometrissa nuorempien ikäluokkien talousluottamusta kuvaavat saldoluvut ovat yleensäkin systemaattisesti korkeampia kuin vanhemmissa ikäryhmissä. 

Kokonaan tämä ilmiö ei kuitenkaan selitä nyt näkyvää nuorten muita vahvempaa uskoa oman taloutensa kehitykseen. Rakenteellisen optimismin vaikutuksesta puhdistetut kuluttajien luottamusluvut olivat nousukauden alkuvaiheessa nuorilla selvästi muita ikäryhmiä heikompia. Ero on alkanut kuroutua umpeen vasta vuoden 2018 aikana (Kuva 2).

Kuluttajien luottamuksen kehitys 2015–2018
Kuluttajien luottamuksen kehitys 2015–2018.

Myös nuorten palkkatulot ovat nousussa

Ikäryhmittäistä ansiokehitystä kuvaavat tilastot ulottuvat toistaiseksi vasta vuoteen 2016 mutta niidenkin perusteella tiedetään, että palkkatulot ovat myös nuoremmissa ikäluokissa kääntyneet nousuun. Positiivinen kehitys on oletettavasti vahvistunut vuosien 2017–2018 aikana. 

Nuoret ovat muita kiinnostuneempia säästämisestä 

Säästämisbarometrin tuloksissa nuoret ja yrittävät ovat selvästi keskimääräistä kiinnostuneempia säästämisestä – sekä sen aloittamisesta että lisäämisestä – kuin muut väestöryhmät. Nuorten säästämispäätöksissä korostuvat sijoitusten vastuullisuus, ympäristöarvot sekä mahdollisuus säästää pieniä summia kerrallaan. ASP-tilien suosio on säilynyt, eli omistusasuminen kiinnostaa yhä myös uusia sukupolvia. 

Säästämisbarometrin havainnot ovat linjassa myös Tilastokeskuksen varallisuustutkimuksen kanssa. Varallisuustilastojen mukaan rahastosijoittaminen on jo 25–34-vuotiaiden nuorten piirissä lähes yhtä yleistä kuin vanhemmissa ikäluokissa (kuva 3). Myös alle 25-vuotiaista lähes joka neljännellä on rahastosijoituksia. Sen sijaan suora osakesijoittaminen yleistyy vasta hieman varttuneemmissa ikäryhmissä. 

Aika on nuorten puolella säästämisessä 

Nuoret näyttävät siis oivaltaneen, että aika on säästäjän paras ystävä ja sitä juuri heillä on edessään. ”Korkoa korolle” -vaikutus vaurastuttaa sitä varmemmin, mitä kauemmin se saa tehdä työtään. Myös eläkelupauksen heikentyminen sekä väestön ikääntymisen tuomat haasteet julkiselle taloudelle ovat saattaneet lisätä kiinnostusta omaehtoiseen säästämiseen. Säästämisen tärkeyttä korostaa sekin, että velkoja alkaa kertyä jo nuorimpien aikuisten keskuudessa. Kulutusluotot ja muut kuin asuntoluotoiksi luokiteltavat velat ovat yleisimpiä 25–34-vuotiaiden ryhmässä. Oman pääoman kerryttäminen auttaa myös lainojen kanssa selviytymisessä.  

Kotitalouksien varallisuustilasto näyttää, kuinka monella prosentilla eri ikäryhmiin kuuluvista kotitalouksista on kyseistä varallisuus- tai velkalajia.
Kotitalouksien varallisuustilasto näyttää, kuinka monella prosentilla eri ikäryhmiin kuuluvista kotitalouksista on kyseistä varallisuus- tai velkalajia.  

Nuoret aikuiset siis luottavat tulevaan mutta haluavat samalla myös varautua ja ovat kiinnostuneita säästämisestä. Se on oikeastaan juuri sitä, mitä koko Suomi tarvitsee. 

Timo Vesala on valtiotieteiden tohtori ja Säästöpankkiryhmän pääekonomisti. Vesala kommentoi aktiivisesti talouden teemoja sekä sosiaalisessa mediassa, blogikirjoituksissa että tiedotteissa.
Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija
Säästöpankkiliitto
...