Nyt se on tutkittu: suomalaisten kokema taloudellinen ahdinko on lisääntynyt
Säästöpankin tuore Säästämisbarometri kertoo sen, minkä moni on jo omassa arjessaan voinut aavistaa. Suomalaisten kokema taloudellinen ahdinko on lisääntynyt viime vuodesta.
Säästämisbarometri on Säästöpankin vuosittain toteuttama laaja kyselytutkimus, jossa pureudutaan ihmisten raha-asioihin monelta eri kantilta; siinä kysytään laaja joukko kysymyksiä liittyen mm. kuluttamiseen, säästämiseen, velkaantumiseen ja oman talouden suunnitteluun.
Kysymyspatteristosta on valittu 7 kysymystä, joita käytetään taloudellisen ahdingon indeksin laskennassa. Ideana on, että taloudellisen ahdingon indeksi mittaa ”sekä euroja että tunteita”. Mukana on siis suoraan rahojen riittävyyteen liittyviä kysymyksiä, kuten riittääkö rahat pakollisiin hankintoihin tai kuluttaako vastaaja kaikki saamansa rahat. Mutta mukana on myös ”psykologisia” kysymyksiä kuten kokeeko ihminen voivansa itse vaikuttaa taloudelliseen asemaansa tai onko taloudellinen tilanne aiheuttanut unettomia öitä.
Vuonna 2022 suomalaisten kokema taloudellinen ahdinko nousi noin 6 % vuoden takaa. Taso on nyt hieman korkeampi kuin koronavuonna 2020.
Keski-ikäisillä ahdinko yllättäen suurinta
Taustaryhmittäin tarkasteltuna tulokset ovat pitkälti odotusten mukaisia. Pienituloiset kokevat taloudellista ahdinkoa enemmän kuin hyvätuloiset. Työttömillä koettu taloudellinen ahdinko on selvästi muita ryhmiä suurempaa. Ne ihmiset, jotka säästävät, kokevat taloudellista ahdinkoa vähemmän kuin ei-säästäjät. Naiset kokevat taloudellista ahdinkoa miehiä enemmän.
Mielenkiintoinen havainto jo useamman vuoden ajalta on se, että ikäryhmittäin tarkasteltuna keski-ikäiset 45-54 -vuotiaat kokevat muita ikäryhmiä enemmän taloudellista ahdinkoa. Tämä on hieman yllättävää, sillä monilla euromääräisillä mittareilla keski-ikäiset näyttäytyvät hyvin toimeentulevana ryhmänä; asema työmarkkinoilla on usein jo vakaa, säästöjä on kertynyt ja lainojakin on jo ehditty lyhentää. Mutta ehkäpä keski-ikäiset kokevat taloudellista vastuuta moneen suuntaan; omien lasten lisäksi myös ikääntyvistä vanhemmista huolehditaan.
Hyvätuloisten kokema ahdinko noussut eniten
Kuten todettua, pienituloiset kokevat enemmän taloudellista ahdinkoa kuin hyvätuloiset. Mutta viime vuoteen verrattuna koettu ahdinko on noussut eniten hyvätuloisilla. Tämä kertoo ehkä siitä, että tämän hetken taloushaasteet iskevät niin pieni- kuin hyvätuloisiin kotitalouksiin. Hintojen ja energialaskujen nousu tuntuu kaikissa kotitalouksissa. Korkojen nousu iskee erityisesti velallisiin perheisiin ja hyvätuloisilla myös lainat ovat tyypillisesti suurempia. Lisäksi sijoitusmarkkinoiden vaikeat ajat voivat korostua hyvätuloisilla perheillä.
Mitä tehdä, jos oma talous ahdistaa?
Moni perheiden kokema talouspaine tulee nyt ulkoapäin. Hinnat nousevat, korot nousevat ja Suomen talous on ajautumassa taantumaan. Nämä ovat kuitenkin asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa. Sen sijaan omasta talouskäyttäytymisestä voi löytyä asioita, joihin voi vaikuttaa.
Nyt kannattaakin käydä oman talouden luvut läpi. Osalle voi olla suuri helpotus huomata, ettei tilanne olekaan niin toivoton kuin kuvittelee. Ja jos korjaustoimiin pitää ryhtyä, on sekin parempi tehdä todellisiin lukuihin kuin mutuun perustuen. Asioista kannattaa myös puhua ystävien ja asiantuntijoiden kanssa.
Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.
Teksti on julkaistu aiemmin Taloustaidon blogissa.