Taloudessa edessä työntäyteinen taantuma – ei lannistava lama

Henna Mikkonen.

Talousmedia on täyttynyt jo pidemmän aikaa masentavista uutisista. Hinnat ja korot nousevat nopeaa tahtia, kotitalouksien ostovoima heikkenee, kuluttajien luottamus on pohjamudissa ja myös yritykset näkevät tulevaisuutensa aiempaa heikompana.

Suomeen onkin rantautumassa taloudellinen taantuma. Vuoden kolmannella neljänneksellä Suomen bruttokansantuote supistui tämän hetken tietojen mukaan 0,3 % edellisneljänneksestä ja miinuskasvun neljänneksiä todennäköisesti nähdään myös jatkossa. Taantuman puolivirallinen määritelmä on, että talous supistuu kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Hieman lohtua luo se, että Suomi ei ole tilanteessa yksin. Taantumaa povataan moniin muihinkin maihin.

Taantuma ja lama ovat eri asioita

Ihmisten puheissa on myös alkanut vilahtelemaan termi lama. Lama ja taantuma ovat ehkä joillekin lähes synonyymeja, mutta ekonomistille eivät. Lamalle ei taida olla mitään virallista määritelmää, mutta yleisesti sillä tarkoitetaan kuitenkin erittäin vakavaa ja pitkäkestoista talouden taantumaa. Erään määritelmän mukaan lama tarkoittaa tilannetta, kun bruttokansantuote laskee vähintään 10 % tai kun taantuma kestää yli kolme vuotta.

Näillä määritelmillä mitattuna Suomen nykytilanne ja myös tulevaisuuden näkymät ovat vielä kaukana lamasta. Viimeksi Suomea on ravistellut lama 1990-luvun alussa. Silloin talous supistui kolme vuotta peräkanaa ja pudotusta tuli yhteensä noin 10 %. Työttömyys nousi noin 18 %:iin, yrityksiä ajautui suuri määrä konkurssiin ja asuntojen hinnat romahtivat lähes puoleen. Lama jätti myös pitkät jäljet ihmisten mieliin ja moni muistaa edelleen lama-ajan ahdistavuuden ja julkisen talouden leikkaukset.

Töitä on edelleen paljon tarjolla

Lamaan on siis vielä onneksi pitkä matka. Kaikkea voi toki tapahtua, mutta näin vakavaan shokkiin en jaksa nykytilanteessa uskoa. Vaikka paljon on taloudessa huolia, on myös hyviä asioita. Suomen talouden valopilkku on työllisyystilanne, joka on pysynyt erittäin hyvällä tasolla. Työllisyystilanne voi toki heikentyä tulevina kuukausina, mutta tuskin kovin dramaattisesti. Yritykset ovat pitkään valitelleet työvoimapulasta ja osaavasta työvoimasta halutaan pitää kiinni niin kauan kuin vain mahdollista. Edessämme voikin olla taantuma, jossa työllisyys pysyy hyvällä tasolla.

Tavallisiin kotitalouksiin tämä taantuma kyllä iskee normaalia enemmän. Hintojen nopean nousun myötä kuluttajien ostovoima on pitkästä aikaa heikentynyt. Yksityinen kulutus tullee supistumaan. Mutta puhutaan todennäköisesti enemmänkin muutaman neljänneksen kestävästä supistumisesta kuin 90-luvun laman aikana nähdystä neljä vuotta kestäneestä yksityisen kulutuksen supistumisesta.

Talvi on tullut myös talouteen, mutta kevätkin vielä koittaa. Näillä näkymin Suomen talouden taantuma voi hyvinkin jäädä lyhytkestoiseksi.

 

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kauppalehden blogissa.

Kirjoitettu
Tyyppi

Uutinen

Julkaisija

Säästöpankkiryhmä

Ajankohtaista