Markkinakommentti: Sijoitusmarkkinat reagoivat geopoliittiseen tilanteeseen

Viimeisimmät uutiset Venäjä-Ukraina-kriisistä ovat säikäyttäneet sijoitusmarkkinat, mutta markkinoiden reaktiot ovat jääneet voimakkaan alkureaktion jälkeen toistaiseksi maltilliseksi. Kriisi on jo aikaisemmin edetessään painanut markkinoita alaspäin, joten osa siitä on jo markkinoiden hinnoissa mukana.

Venäjän tunnustettua itsenäisiksi julistautuneet separatistialueet, Venäjän jo vuonna 2014 aloittama konflikti on tullut uuteen vaiheeseen. Se, miten ja millä aikataululla kriisi etenee, on vielä arvailujen varassa ja riippuu osin tulevien pakotteiden laajuudesta. Myös Venäjän tulevilla liikkeillä on suuri vaikutus. Tyytyvätkö he hallitsemaan vain nykyisiä separatistialueita, jotka muodostavat noin kolmanneksen Donetskin ja Luhanskin alueesta, vai onko heillä koko alue tähtäimessä.

Rahavirrat ovat viimeaikaisten Venäjä-Ukraina-uutisten jälkeen olleet kohti turvasatamia, mikä laski hetkellisesti markkinakorkoja sekä euroalueella että Yhdysvalloissa. Myös kullan hinta on ollut nousussa. Osakemarkkinoiden ohella myös muut riskillisinä pidetyt sijoitukset ovat sen sijaan kärsineet. Niin sanottujen reunavaltioiden - Italia, Espanja ja Portugali - korkoero euroalueen ydinvaltioihin on kasvanut. Myös yrityslainojen riskipreemiot eli niiltä vaadittavat tuottolisät ovat nousseet.

Euroalueen taloudellisen tilanteen parantuminen helpottaa kriisin negatiivisia seurauksia. Omikron variantin tartuntojen käännyttyä laskuun näkymät ovat positiiviset. Saksassa IFO-instituutin tuoreen kyselyn mukaan saksalaiset yritykset ovat yhä luottavaisempia tulvaisuuden näkymistä. Myös tuoreet ostopäällikköindeksit helmikuulta kertovat talouden parantuneesta tilanteesta. Pandemian hellittäessä ja rajoituksia purettaessa palvelusektorin aktiviteetti on nousussa.

Euroalueen talouden suhteellisen positiivisia näkymiä varjostaa kuitenkin jo aikaisemmin kohonnut energian hinta, johon kriisillä on suora nostava vaikutus. Maakaasun ja öljyn hintojen odotetaan nousevan jatkossa. Eurooppa tuo noin puolet tarvitsemastaan maakaasusta ja vastaavasti noin neljänneksen öljystä Venäjältä. Tälle tuonnille on vaikea löytää korvaajaa, jos ja kun osa myöhemmin ilmoitettavista pakotteista liittyy tavalla tai toisella Venäjän energiavientiin. Kohonnut energialasku vähentää lisäksi kuluttajien ostovoimaa ja nostaa tuotantokustannuksia, joilla on talouskasvua hidastava vaikutus. Pakotteiden seurauksena euroalueen inflaatiosta olisi tulossa pitkäkestoisempi ilmiö, joka vaikeuttaa keskuspankin paluuta normaalimpaan rahapolitiikkaan.

Tapahtumien seurauksena markkinoiden odotukset Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikan nopeasta normalisoimisesta ovat laimentuneet. Aikaisemmin kuluvan vuoden lopulle on ennustettu jopa kahta ohjauskoron nostoa. Lokakuulle ennustettua ohjauskoron ensimmäistä nostoa on nyt siirretty joulukuulle. Samoin Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin maaliskuun kokouksesta odotetaan nyt pienemmällä todennäköisyydellä 0,5 %-yksikön ohjauskoron vaihteluvälin nostoa. Erityisesti EKP joutuu miettimään tässä melkein uudessa tilanteessa rahapolitiikkansa normalisoimisen vauhtia.

Tilanteen vakavuudesta huolimatta ja olettaen, että kriisi ei nykyiseltä tasoltaan eskaloidu, vaikutukset euroalueelle eivät muodostu ylitsepääsemättömän vaikeiksi. Sijoittajat joutuvat kuitenkin huomioimaan omassa sijoitustoiminnassaan kasvaneen ja osin jo toteutuneen geopoliittisen riskin. Kuten aikaisemmin on todettu, osa kriisistä on jo hinnoiteltu eri sijoitusluokkien hintoihin. Jatko riippuu paljolti Venäjään kohdistettavien pakotteiden laajuudesta ja Venäjän toimista.

 

Säästöpankkien Varainhoito

 

Kun säästät pitkäjänteisesti, markkinoiden heilahtelut voivat kääntyä mahdollisuuksiksi. Säästöpankin rahastojen hoidosta vastaavat kokeneet ja palkitut sijoittamisen ammattilaiset. Varaa aika tapaamiseen – puhelimessa, konttorilla tai verkossa tai jätä meille yhteydenottopyyntö, niin olemme sinuun yhteydessä.


Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen

Ajankohtaista