Yrittäjä, pidä puolesi hakemistopalveluhuijauksessa ja turvaudu identiteettivarkailta!

Saitko puhelun ja sen jälkeen laskun hakemistopalvelusta, jota et ole tilannut? Sinulla on muitakin vaihtoehtoja kuin maksaa lasku, vaikka huijari toisin väittää. Entä oletko huolissasi identiteettivarkaudesta? Siltäkin suojautumiseen on keinoja.

Säästöpankin asiakkaana voit asioida myös netissä esimerkiksi verkkopankin kautta.
Yritystoiminnan aloittaminen on aina hieno ja jännittävä hetki. Valitettavasti myös huijarit näkevät siinä paljon mahdollisuuksia. Siksi huijausyrityksiin kannattaa olla valmistautunut siitä hetkestä lähtien, kun yrityksen tiedot ilmestyvät Kaupparekisteriin.

Muun muassa hakemistopalveluyrittäjien soitot tulevat yrittäjälle nopeasti tutuksi, tietää Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen. “Meidän selvityksemme mukaan kaksi kolmesta yksinyrittäjästä on törmännyt tähän ilmiöön vähintään kerran vuodessa.”

Toivosen mukaan merkittävä haaste yrityshuijareiden kampittamisessa on se, että virallista tilannekuvaa juuri tämän tyyppisestä rikollisuudesta ei ole. Kun faktat olisivat tiedossa, voitaisiin ryhtyä järjestelmällisesti katsomaan, onko lainsäädäntö ajan tasalla. 

Jotain korjattavaa löytyy kuitenkin heti. “Lievän petoksen yritys ei ole meidän rikoslaissa lainkaan rangaistavaa”, Toivonen hämmästelee. Huijari voi siis jatkaa petoksen yrittämistä ilman seurauksia niin kauan, kunnes joku yrittäjä lankeaa ansaan. 

Isoimmat vahingot yritykselle voi aiheuttaa identiteettivarkaus. Yrityksen edustajana toimiva huijari saattaa lamaannuttaa yrityksen toiminnan ja ajaa sen lopulta konkurssiin. Silloin myös yrittäjän terveys ja hyvinvointi voivat joutua vaakalaudalle. 

Huijaustyyppi 1: Hakemistopalveluiden myynti epärehellisesti 

Kun yritys tulee näkyviin Kaupparekisteriin, alkaa puhelin piristä. Usein kyseessä on markkinanäkyvyyspalvelun kaupittelija. Näkyvyyden myyminen hakemistopalvelussa ei lähtökohtaisesti ole rikollista toimintaa, jos palvelu on oikeasti olemassa. 

Valitettavan monissa tapauksissa yrittäjä koetetaan kuitenkin huijata asiakkaaksi valehtelemalla, jättämällä jotain kertomatta tai esittäytymällä viranomaisena. Soiton syyksi saatetaan esimerkiksi kertoa tietojen päivitys, ja maksullisuus selviää vasta lopussa - jos silloinkaan. Kun yrittäjälle sitten tipahtaa lasku palvelusta, jota hän ei ole tilannut, alkavat uhkaukset perintätoimista.

Tunnista ja ehkäise hakemistopalveluhuijaus: 

Näkyvyyden ostaminen sinänsä voi etenkin yritystoiminnan alussa olla järkevää. Mieti kuitenkin ensin, millaisesta näkyvyydestä on aidosti hyötyä. Kannattaa myös tarkistaa, että palvelu on juuri se, joksi sitä luulet. Monien palveluiden nimet ovat tarkoituksellisen harhaanjohtavia, esimerkiksi hyvin virallisen kuuloisia tai lähes identtisiä kuin tunnetumpi alan palvelu.

Hälytyskellojen pitäisi soida, jos sinulle jää epäselväksi, kuka soittaa ja millä asialla. Ole tarkkana, vaikka puhelu vaikuttaisi tulevan viranomaiselta. Jos soittaja kertoo päivittävänsä tai täydentävänsä tietoja, pyydä kertomaan selvästi, miksi näin tehdään ja onko se maksullista tai johtaako se jonkinlaisiin sitoumuksiin. Jos haluatkin tehdä maksullisen tilauksen, tee päätös harkiten. “Älä lähde sillä ajatuksella, että tilaanpa jonkun palvelun ja peruutan sen myöhemmin. Yrittäjällä ei ole lähtökohtaisesti peruuttamisoikeutta samalla tavalla kuin kuluttajalla”, Toivonen muistuttaa. 

Yrityksille ei valitettavasti ole samanlaista puhelinmarkkinoinnin rajoituspalvelua kuin yksityisille henkilöille, vaan kielto-oikeutta on käytettävä erikseen jokaisen markkinoijan kohdalla. Ainakin jonkin aikaa massasoitoilta voi välttyä, jos Kaupparekisteriin liittymisen yhteydessä jättää ilmoittamatta puhelinnumeron. Toisaalta sitä eivät silloin näe muutkaan yrityksestä kiinnostuneet. 

Avuksi saattavat tulla myös sovelluskaupoista ladattavat älypuhelinsovellukset, kuten Truecaller, Calls Blacklist tai Should I Answer? Tarjolla on sekä ilmaisia että maksullisia versioita, ja sovellusten ominaisuudet vaihtelevat. Voit vaikkapa estää tietyt ehdot täyttävien puheluiden saapumisen (kuten salaiset numerot) tai nähdä puhelimen soidessa, miten sovelluksen käyttäjäyhteisö on luokitellut kyseisestä numerosta tulevat puhelut.

Huijaustyyppi 2: Identiteettivarkaus 

Identiteettivarkauden uhka vaanii yksityishenkilöiden lisäksi yrityksiä. Identiteetillä tarkoitetaan henkilö- ja yhteystietojen lisäksi muun muassa maksukortin tietoja, pin-koodeja, sähköpostia ja tilinumeroita. Rikolliset ovat esimerkiksi yrittäneet ilmoittaa verottajalle vääriä tilinumeroita ohjatakseen yritysten arvonlisäveron palautuksia itselleen.

Röyhkeimmillään identiteettivarkaus voi tarkoittaa yrityskaappausta. Jos Kaupparekisterissä vastuuhenkilöksi saadaan vaihdettua toinen henkilö, yritys siirtyy virallisesti hänen nimiinsä. Vaikka yrityksen varsinainen omistusoikeus pysyykin ennallaan, huijari voi yrityksen edustajana esiintyessään käyttää nimenkirjoitusoikeutta, tehdä päätöksiä ja sitoumuksia sekä ottaa velkaa. 

Identiteettivarkauden seuraukset voivat olla kohtalokkaat. Jos rikolliset ovat onnistuneet tyhjentämään tilin ja tehneet suuret määrät velkaa ennen kuin varkaus huomataan, yritystoimintaa voi olla mahdoton jatkaa. Kadonneita rahoja ei yleensä saada takaisin.

Tunnista ja ehkäise identiteettivarkaus: 

Identiteettivarkaus poikkeaa monista muista tapauksista siten, että huijari ei välttämättä ole kontaktissa itse yritykseen, vaan väärinkäyttää sen tietoja asioidessaan muiden tahojen kanssa. Niinpä yrittäjän havahtuminen tilanteeseen voi kestää kauan.

Joitain apukeinoja on kuitenkin olemassa. Esimerkiksi Kaupparekisteristä voi tilata maksuttoman palvelun, joka lähettää hälytyksen, jos yrityksen tietoja yritetään muuttaa paperisella ilmoituksella. Sähköistä muutosilmoitusta huijari ei pääse tekemään, sillä se vaatii vahvan tunnistautumisen. “Jatkossa olisi tietysti turvallisinta, että ilmoituksia voisi tehdä vain sähköisesti, ja siihen varmaan ollaankin menossa pikkuhiljaa”, Toivonen toteaa. Paperisia muutosilmoituksia tehdään jo harvemmin kuin sähköisiä, ja niiden määrä vähenee kaiken aikaa.

“Yleisellä tasolla on tietysti tärkeää, että yritys huolehtii omasta tietoturvastaan”, Toivonen muistuttaa. Se muodostuu monista asioista, kuten laitteiden ajantasaisesta suojaamisesta, henkilöstön kouluttamisesta ja yrityskulttuurista, jossa on turvallista raportoida huolestuttavista havainnoista.

Tahdotko yrityksellesi turvallisen talouden kumppanin? Ota yhteys Säästöpankkiin. 

Vinkit antoi Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen. Lähteinä on käytetty myös mm. Viestintävirasto: KyberturvallisuusSuomen Yrittäjät: Yritystoiminnan ABC - Harhaanjohtava rel="noopener noreferrer" markkinointi ja valelaskut ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kohdistuvat huijaukset.

Artikkeli kuuluu yrittäjän tehokurssiin. Ilmaisen neljän viikon kurssin aikana saat tietoa yrityksen rahoituksesta, kassanhallinnasta, lakiasioista, yrittäjänä sijoittamisesta ja siitä, miten yrityksiä yritetään huijata.  Tilaa tehokurssi sähköpostiisi. 

 
Kategoriat
...