Yrittäjä, älä lankea laskuhuijauksiin!

Huijausyritykset voivat aiheuttaa yrittäjälle monenlaisia ikävyyksiä. Pienimmillään hintana on hetki hukattua aikaa, mutta pahimmassa tapauksessa yritys voi ajautua konkurssiin. Yrittäjän paras suoja on oppia tunnistamaan vaarat ennalta.

Huijarit ovat valitettavan yleinen riesa yrittäjän arjessa, tietää Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.

“Meille tulee vuositasolla 50 000 puhelua, ja yrityshuijaukset ovat yksi kysytyimpiä asioita. Siinä puhutaan Suomen mittakaavassa isoista asioista.”

Yritykset menettävät huijareille vuositasolla kymmeniä miljoonia

Toivonen toteaa harmaan talouden selvitysyksikön arvioineen vuonna 2014, että pelkästään hakemistopalveluhuijauksista aiheutuu yrityksille vuositasolla yli 20 000 000 euron lasku. Kaikkien huijausten yhteenlasketut menetykset ovat varmasti paljon isommat. 
  
Yrittäjiä Toivonen kehottaa pysymään valppaana, tutustumaan eri huijausmuotoihin ja tuntemaan omat oikeutensa kiistatilanteissa. Ja jos huomaa tulleensa huijatuksi, tapahtuneesta pitäisi uskaltaa kertoa ja hakea tarvittaessa apua esimerkiksi yrittäjäjärjestöstä. 

“Jokainen tietysti päättää itse mitä tekee, mutta yksikin huijauksen uhriksi joutunut yrittäjä on liikaa”, Toivonen sanoo. “Jos iso osa jättää kertomatta, ne asiat jäävät piiloon tässä yhteiskunnassa. Sehän vain auttaa huijareiden toimintaa.”

Vanhat huijauskonstit ovat suosittuja vuodesta toiseen

Huijaukset vaihtelevat halvoista ja nopeista massakontaktoinneista yksittäiseen yritykseen kohdistuvaan, pitkällistä valmistelua vaativaan täsmäiskuun. Uusia keinoja keksitään koko ajan, mutta vanhat, huijareiden hyväksi havaitsemat tekotavat ovat edelleen suosittuja. Toivosen mukaan jokaisen yrittäjän tulisi tunnistaa ainakin seuraavat riskitilanteet: valelaskut ja markkinointihuijaukset, toimitusjohtajahuijaukset, hakemistopalvelut ja identiteettivarkaudet.

“Vaikka yrityshuijausten tekotapoja on monenlaisia, nämä toistuvat isossa mittakaavassa ja me saamme niistä jatkuvasti yhteydenottoja yrittäjiltä.”

Valelaskut ja markkinointihuijaukset vaativat tarkkaavaisuutta

Valelaskuihin luetaan kaikki laskut, jotka ovat todellisuudessa aiheettomia. Yrittäjää esimerkiksi laskutetaan tuotteesta tai palvelusta, jota ei ole ikinä tilattu eikä saatu, tai laskutusoikeuden väitetään syntyneen puhelinkeskustelussa. Markkinointihuijauksessa tavallisen näköiseen laskuun on ujutettu “maksamalla tämän laskun allekirjoitat sopimuksen” -tyylinen teksti, jota on erittäin vaikea huomata.

Tunnista ja ehkäise valelaskut ja markkinointihuijaukset: 

Älä kiirehdi maksamaan mitään varmuuden vuoksi, neuvoo Toivonen. “Niitä rahoja voi olla vaikea saada takaisin.” Katso laskun tiedot aina ensin huolellisesti. Jos olet vähänkään epäileväinen siitä, oletko tilannut laskussa mainitun tuotteen tai palvelun, ota yhteyttä laskun lähettäjään ja selvitä asia. Jos lasku on selvästi huijaus, voit jättää sen maksamatta. Mikäli laskut eivät tule suoraan yrittäjälle vaan esimerkiksi kirjanpitäjälle, on hyvä sopia etukäteen käytännöstä, jolla laskujen aiheellisuus varmistetaan.

Toimitusjohtajahuijari painostaa toimimaan nopeasti

Perjantai-iltapäivän viimeiset toimistominuutit ovat käsillä. Silloin sähköpostiin tipahtaa lasku, joka pitäisi hoitaa kiireellisesti. Lähettäjänä on yrityksen talousjohtaja. Hyvä on – lasku pikaisesti maksuun ja sitten kohti viikonlopun viettoa.

Esimerkiksi näin voi edetä toimitusjohtajahuijaus. Rikollinen ottaa yhteyttä yrityksen taloushallintoon tai henkilöön, jolla on oikeus hoitaa maksuliikennettä, ja painostaa kiireellisellä tilisiirrolla. Hän saattaa esittää yrityksen talousjohtajaa tai toimitusjohtajaa ja mahdollisesti myös yhteistyöyrityksen edustajaa, kuten lakimiestä. Yhteydenotot tapahtuvat sähköpostitse tai puhelimitse työpäivän päättymisen tienoilla, tyypillisesti perjantaina, jolloin vastaanottajalla on vähiten aikaa ja keskittymiskykyä ryhtyä selvittämään, mistä oikeastaan on kyse. Taustatyönsä tehnyt huijari voi lisätä uskottavuuttaan mainitsemalla tuttujen työkavereiden nimiä.

Sähköpostitse tulleessa maksupyynnössä voi olla lähes identtinen sähköpostiosoite kuin oikealla yrityksellä, esimerkiksi riitta@firma.fi:n sijaan riitta@fiirma.fi. Viesti voi myös tulla ihan oikean henkilön osoitteesta, mutta sitä käyttääkin sähköpostiin murtautunut huijari.

Tunnista ja ehkäise toimitusjohtajahuijaus:

Epätyypillinen maksupyyntö – esimerkiksi ison summan siirtäminen nopeassa aikataulussa – on aina varoitusmerkki, tulipa se tuntemattoman tai tutun henkilön nimissä. Siinäkin tapauksessa, että ne olisivat tavanomaisia yrityksen toiminnassa, kannattaa laskun tiedot tarkistuttaa vielä pyynnön lähettäjältä. 

Kannattaa myös reagoida, jos tutun henkilön lähettämän viestin sisältö ja kieliasu vaikuttavat poikkeavilta. Kyseessä voi olla hakkeroitu tili. 

“Luo yritykselle yhteiset pelisäännöt laskujen vastaanottamisesta, aitouden varmistamisesta ja siirtojen tekemisestä”, Toivonen opastaa. “Sopikaa, miten toimitaan, jos maksupyyntö herättää epäilyksiä.” Puhelimitse lähestyneelle henkilölle voi esimerkiksi tehdä takaisinsoiton sen yrityksen vaihteen kautta, josta hän väittää soittavansa.

Tahdotko yrityksellesi turvallisen talouden kumppanin? Liity tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. 

Vinkit antoi Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen. Lähteinä on käytetty myös mm. Viestintävirasto: Kyberturvallisuus , Suomen Yrittäjät: Yritystoiminnan ABC - Harhaanjohtava markkinointi ja valelaskut , Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kohdistuvat huijaukset

Artikkeli kuuluu yrittäjän tehokurssiin. Ilmaisen neljän viikon kurssin aikana saat tietoa yrityksen rahoituksesta, kassanhallinnasta, lakiasioista, yrittäjänä sijoittamisesta ja siitä, miten yrityksiä yritetään huijata. Tilaa tehokurssi sähköpostiisi.  

 
Kategoriat
...