Ukrainan sota ei romahduta asuntojen arvoa tai laske niiden hintoja pk-seudulla

– On ymmärrettävää, että Suomessakin monet ovat nyt pienessä paniikissa Ukrainan sodan vuoksi. Asuntomarkkinoiden näkökulmasta paniikkiin ei kuitenkaan ole mitään syytä. Päinvastoin nyt kannattaa laittaa jäitä hattuun ja pitää kirkkaana mielessä, että asuntokauppaa tehdään aina pitkän aikavälin tähtäimellä, korostaa Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

– Oma asunto on pitkän aikavälin sijoitus, ja siksi asunnon ostoa tulisi miettiä samaan tapaan kuin kaikkea säästämistä ja sijoittamista, jatkaa Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Esa Jäntti. – Jos on ostamassa asuntoa muutamien kuukausien tai vuoden perspektiivillä, on selvää, ettei suuria voittoja ole nyt luvassa.

– Pk-seudullakin asuntokauppa rauhoittuu nyt joksikin aikaa. Kauppamäärien vähenemisestä on jo ensimmäisiä merkkejä viime viikolta. Silti uskon, että asuntojen hinnat tulevat nousemaan täällä tänäkin vuonna, tosin vähemmän kuin ennen sotaa ennustettiin. Arvioin, että hinnat nousevat tänä vuonna pk-seudulla noin kolme prosenttia. Jos asunnon ostolle tai vaihtamiselle on nyt tarvetta, talouden näkökulmasta ei ole mitään syytä siirtää asiaa myöhempään ajankohtaan, toteaa Rantanen.

– Kannattaa muistaa, että Suomessa asuntomarkkinat ovat kansainvälisesti katsottuna poikkeuksellisen toimivat. Meillä markkinoiden rakenne sekä yhteistyö kiinteistönvälittäjien, pankkien ja rakennuttajien kanssa toimii erinomaisesti. Myös lainsäädäntömme, esimerkiksi asunto-osakeyhtiölaki, on ajan tasalla. Infra toimii, ja se näkyy myös kriisitilanteessa. Asuntokauppoja tehdään yhä koko ajan, vaikka Euroopassa soditaan ja elämme kriisin keskellä, korostaa Jäntti.

On hyvä, että asunnonostajalla on nyt enemmän aikaa tehdä harkittu ostopäätös

– Ostajan kannalta tilanne voi nyt helpottua, kun asuntojen kysyntä rauhoittuu, eikä suosituimmilla asuinalueilla asunnon ostopäätöstä tarvitse tehdä minuuteissa tai tunneissa, kertoo Rantanen. – Tarjontaahan on jo pitkään ollut huomattavasti vähemmän kuin kysyntää.

– Se, että ostajalla on nyt selvästi enemmän aikaa tutustua kohteeseen ja sen kaikkiin asiapapereihin huolellisesti sekä neuvotella rauhassa myyjän kanssa, on vain hyvä asia, korostaa Jänttikin. – Koskaan ei pitäisi olla niin kiire, että ostaa asunnon 15 minuutissa. Hätäinen ostaja ottaa valtavat taloudelliset riskit.

Nyt jos koskaan on aika tehdä oman talouden kannalta pitkäkestoisia ratkaisuja

– Asunnonostajan on syytä nykyisessä tilanteessa miettiä erityisen huolella ostettavan asunnon asumisen kustannuksia, esimerkiksi tulevan kodin sijainnin, lämmitysmuodon ja muiden suoraan omaan kukkaroon vaikuttavien kustannusten näkökulmasta, korostaa Jäntti. – Inflaatio nousee lujaa vauhtia, mikä merkitsee asumisen ja liikkumisen kustannusten selvää nousua. Nettopalkat eivät tule nousemaan samassa vauhdissa inflaation kanssa.

– Jokaisen suomalaisen tulisikin kiinnittää viimeistään nyt huomiota omiin asumisen kustannuksiinsa. Sähköenergian, polttoaineiden ja lämmityskulujen kustannusten nousu tuntuu jo nyt jokaisen kukkarossa. Kustannukset eivät tule tästä tulevaisuudessa laskemaan.

– Taloyhtiöissä kannattaisi viimeistään nyt aktivoitua energiaremonttien kanssa. Esimerkiksi ikkunaremonteilla, vaihtamalla lämmitysmuoto maalämpöön tai uusimalla kaukolämmön lämmönvaihtimet hyötysuhteeltaan paremmiksi voidaan asumiskustannusten nousua hillitä taloyhtiöissä tehokkaasti pidemmällä aikavälillä, muistuttaa Rantanen.

– Voi hyvinkin olla, että koronapandemian herättämä Nurmijärvi-ilmiö hiipuu inflaation lujan laukan myötä. Ihmiset haluavat edelleen isompia asuntoja, mutta asumisen kustannusten pitäminen järkevällä tasolla noussee monilla lisähuoneita ja omaa pihaa tärkeämmäksi valintakriteeriksi, pohtii Jäntti. – Se on varmaa, että kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut tulevat yleistymään odotettua nopeammin.

– Uskomme, että Ukrainan sodan ja sen aiheuttamien taloudellisten vaikutusten seurauksena lisärakentamisen suosio kantakaupungissa kasvaa ja kantakaupunkimaista rakentamista tullaan entisestään lisäämään. Tämä edellyttää toki kaavamuutoksia, jotta olemassaolevaan infraan voidaan rakentaa lisää, sanovat Rantanen ja Jäntti.

Ota meihin yhteyttä, niin jutellaan aiheesta lisää:

Jukka Rantanen
Toimitusjohtaja, Sp-Koti Oy
050 341 1391
jukka.rantanen@spkoti.fi

Esa Jäntti
Toimitusjohtaja, Nooa Säästöpankki
040 038 3348
esa.jantti@saastopankki.fi