Asuntokauppa kasvaa ensi vuonna Suomessa 5–8 prosenttia
Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen ja Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen ennustavat välittäjien tekemien vanhojen asuntojen kaupan kasvavan Suomessa ensi vuonna 5–8 prosenttia ja vanhojen osakehuoneistojen hintojen nousevan keskimäärin kolme prosenttia tähän vuoteen verrattuna. Asuntokaupan voimakkaampi piristyminen edellyttää kuluttajien luottamuksen vahvistumista, työllisyyden paranemista ja talouden näkymien kirkastumista.
– Asuntokauppa kasvaa Suomessa tarveperusteisesti maltilliseen tahtiin kuukausi kuukaudelta. Syyskuussa kauppoja tehtiin 13,4 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Kumulatiivisesti kasvua on ollut tänä vuonna 13,7 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Asuntojen hinnat ovat sen sijaan laskeneet joka kuukausi huhtikuuta lukuun ottamatta, kertoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.
– Nyt näyttää siltä, että vanhojen asuntojen kauppa kasvaa tänä vuonna lähes 15 prosenttia, eli enemmän kuin mitä viime syksyn ennusteessamme Henna Mikkosen kanssa arvioimme. Ennustimme tälle vuodelle 8–10 prosentin kasvua.
– Ennustaminen on poikkeuksellisen haastavaa kiihtyvään tahtiin muuttuvassa maailmassa ja ajassa, jossa uutisvirtaa hallitsevat turvallisuuteen, talouteen ja työllisyyteen liittyvät isot huolenaiheet. Negatiiviset uutiset jäävät mieleen ja pitävät kuluttajien luottamuksen matalalla, vaikka taloudessa on tapahtunut paljon hyvääkin. Korot ovat asettuneet maltilliselle tasolle, inflaatio rauhoittunut ja kuluttajien ostovoima vahvistunut, painottaa Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen.
– Kun kuluttajien luottamus lähtee vahvistumaan, asuntokaupan ja asuntojen hintojen positiivinen kehitys voi kiihtyä nopeasti. Yritysten luottamus on jo selvästi vahvistunut, ja teollisuuden kasvaneet tilausmäärät ennakoivat työllisyyden paranemista. Taloudessa on nyt monien huolien ohella myös monia myönteisiä merkkejä ilmassa, Mikkonen jatkaa.
Uudisrakentamisen vähäisyys jarruttaa asuntokauppaa ensi vuonna
– Toimivat asuntomarkkinat edellyttävät uudisasuntotuotantoa – sitä, että tarjolla on myös uusia asuntoja vastamaan kysyntään. Uudisasuntotuotantomme on ollut käytännössä jäissä jo useamman vuoden eikä rakentamisen odoteta vielä ensi vuonnakaan elpyvän merkittävästi. Lisäksi myynnissä olevat valmiit uudet asunnot ovat pääasiassa yksiöitä ja pieniä kaksioita, joihin ei juurikaan kohdistu kysyntää, sanoo Rantanen.
– Perhekokoisia asuntoja kysytään Suomessa eniten, mutta myynnissä olevissa uudiskohteissa ei niitä ole tarjolla. Ja vaikka markkinoilla on tällä hetkellä tarjolla poikkeuksellisen paljon asuntoja, noin 65 000, suurin osa on ollut myynnissä pitkään eikä niille välttämättä löydy ostajia vielä ensi vuonnakaan. Tämä kysynnän ja tarjonnan epäsuhta vaikuttaa kauppamäärien kehitykseen ensi vuonna.
– Uskon, että ensi vuonna myös sijoitusasuntojen kysyntä pysyy edelleen vähäisenä, sillä vapaita vuokra-asuntoja on poikkeuksellisen paljon tarjolla ja monet muut sijoitusinstrumentit tarjoavat tällä hetkellä parempaa tuottoa kuin asuntosijoittaminen. Ensi vuonna kysyntä kohdistuu pääosin omaan käyttöön tuleviin asuntoihin – eli ihmiset ostavat koteja itselleen.
– Markkinoille tulevat uudet myyntikohteet, jotka vastaavat kysyntään kokonsa, hintansa ja sijaintinsa puolesta, käyvät hyvin kaupaksi. Asunnon oikea hinnoittelu heti myyntiin tulon yhteydessä on ratkaisevan tärkeää kohteen kiinnostavuuden ja kaupan toteutumisen kannalta, Rantanen painottaa.
Asuntomarkkinat eriytyvät Suomessa – alueelliset erot voimistuvat entisestään
– Asuntojen kauppamäärät ja hinnat kehittyvät eri tahtiin eri puolilla Suomea. Kauppamäärät kasvavat eniten muuttovoittoisissa isoissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa. Vetovoimaisilla alueilla myös asuntojen hinnat kehittyvät suotuisammin kuin muuttotappiopaikkakunnilla tai pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa, sanoo Rantanen.
– Ennusteemme mukaan vanhojen osakehuoneistojen hinnat nousevat vuonna 2026 Suomessa keskimäärin kolme prosenttia kuluvaan vuoteen verrattuna. Hintaerot eri alueiden välillä kasvavat edelleen.
– Positiivista uskoa asuntomarkkinoidemme tulevaisuuteen tarjoaa uunituoreen Säästämisbarometrin tulokset erityisesti nuorten asumisen haaveisiin liittyen. Tutkimukseen vastanneet 18–29-vuotiaat nuoret haaveilevat jopa koko väestöä useammin omakotitaloasumisesta ja omasta vapaa-ajan asunnosta. Väite, etteivät nuoret halua omistaa asuntoa, ei Säästämisbarometrin tulosten mukaan pidä paikkansa, toteavat Rantanen ja Mikkonen.
Lähde: Säästämisbarometri 2025
Ota yhteyttä, jos haluat keskustella asuntomarkkinatilanteesta kanssamme lisää:
Jukka Rantanen
Toimitusjohtaja, Sp-Koti Oy
050 341 1391, jukka.rantanen@spkoti.fi
Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti, Säästöpankkiryhmä
040 564 7918, henna.mikkonen@saastopankki.fi
- Kirjoitettu
- Tyyppi
- Uutinen
- Julkaisija