Kenen kannattaa sijoittaa rahastoon ja kenen ei? Kuusi kysymystä ja vastausta

1. Kenen kannattaa sijoittaa rahastoon? Entä kenen ei?

Rahastoon sijoittaminen sopii kaikille. Rahasto soveltuu pitkäaikaissäästämiseen ja suositeltu sijoitusaika on sitä pidempi, mitä korkeampi on riskitaso. Myös helppoutta arvostavan kannattaa harkita rahastoon sijoittamista, sillä ammattilainen tekee sijoituskohteiden valinnan, hajautuksen ja markkinoiden seurannan sijoittajan puolesta.

Sen sijaan jos sijoitusaika on kovin lyhyt, riskitaso kannattaa pitää alhaisena. Esimerkiksi muutamien viikkojen tai kuukausien ajanjaksolla voi harkita rahojen pitämistä tilillä, vaikka muuten en tiliä sijoituskohteena suosittelekaan. Korkojen ollessa matalalla tileistä saatava tuotto ei riitä kattamaan inflaation vaikutuksia pitkällä aikavälillä.

Jos sijoittaja on itse valmis käyttämään aikaa osakkeiden tutkimiseen ja markkinan päivittäiseen seuraamiseen, voi suora osakesijoittaminen sopia rahastoja paremmin. On hyvä kuitenkin muistaa, että osakkeet ja rahastot eivät sulje toisiaan pois. Joku voi esimerkiksi tehdä suoria osakesijoituksia itse Suomessa mutta valita ulkomaisten osakkeiden kohdalla sijoitusmuodoksi osakerahastot. Myös passiiviset sijoitusinstrumentit kuten ETF:t soveltuvat osaksi aktiivisen sijoittajan valikoimaa. Tällöin on kuitenkin syytä perehtyä tuotteen ominaispiirteisiin. 

2. Täytyykö rahastosijoittajan seurata markkinoita?

Rahastoissa riskin ottamisen ja kohteiden valinnan hoitaa ammattilainen, joka toteuttaa kyseisen rahaston sijoitusstrategiaa. Sijoittajan ei siis itse tarvitse aktiivisesti seurata valitun rahaston arvon kehittymistä, varsinkaan jos sijoitusaika on useampi vuosi.

On hyvä kuitenkin olla edes jollain tasolla tietoinen oman rahaston kehittymisestä − aivan kuten muussakin taloudessa. Säästöpankin rahastoja voi esimerkiksi seurata helposti Säästöpankin verkkosivuilla. 

Jokaisen säästäjän ja sijoittajan kannattaa harjoitella kärsivällisyyttä. Välillä markkinoilla tapahtuu yllättäviä asioita, joilla on kauaskantoisia seurauksia, toisinaan muutos on vain ohimenevä. Sijoittamisen ammattilaiset ovat harjaantuneet erottamaan merkitykselliset asiat ohimenevistä.

3. Mistä rahastoihin sijoittamisessa kannattaa aloittaa?

Jos ei ole aikaisempaa kokemusta rahastoihin sijoittamisesta, suosittelen aloittamaan keskustelulla pankin asiantuntijan kanssa. Samalla käydään läpi oma riskiprofiili ja säästämisen tavoitteet. Kannattaa muistaa, että riskiprofiili voi muuttua matkan varrella. Esimerkiksi perinnön saamisen yhteydessä sijoittajan käytettävissä voi olla enemmän varoja, jolloin riskiprofiilikin voi muuttua. 

Moni toimija tarjoaa yhdistelmärahastoja, jotka on suunnattu erityisesti tietyntyyppiselle riskiprofiilille. Esimerkiksi Säästöpankin Maltti, Ryhti ja Kantti -ratkaisurahastoissa riskiprofiilin näkee jo rahaston nimestä. 

Myös verkosta löytyy runsaasti tietoa rahastoihin ja niiden tuottoihin liittyen. Historia on osoittanut, että pitkällä aikavälillä eri omaisuusluokat tuottavat riskiprofiilista riippuen eri tavalla. Voi esimerkiksi olla ajanjaksoja, jolloin riskien ottaminen ei ole kannattavaa. Kaikessa sijoittamisessa on siksi lähdettävä liikkeelle omista asetetuista tavoitteista.

4. Onko osakkeisiin sijoittamisessa isommat tuotot kuin rahastoihin sijoittamisessa?

Tämä riippuu täysin valitusta rahastosta tai osakkeesta, sillä kyse on yhtiöiden liiketoiminnan huolellisesta analysoinnista ja niihin perustuvista riskivalinnoista. Aktiivisissa rahastoissa salkunhoitaja pyrkii valitsemaan markkinoilta houkuttelevimmat yritykset ja sijoituskohteet, ja vastaavasti rahastoon ei valikoidu yrityksiä, joiden vallitseva markkina-arvo on korkea suhteessa kasvuodotuksiin. Tämän aktiivisen riskivalinnan seurauksena rahaston tuotot ja riskit poikkeavat osakeindekseistä. Tavoitteena on saavuttaa hyvä tuottotaso alhaisemmalla riskillä.

5. Mistä rahastojen hallinnointipalkkio koostuu?

Hallinnointipalkkio on aktiiviseen rahastonhoitoon liittyvä kulu. Sen avulla asiakkaille voidaan tarjota riskienhallinnan, raportoinnin ja sijoitusneuvonnan palveluja. Aktiiviseen salkunhoitoon kuuluu olennaisesti myös markkinatutkimus ja riskienhallinta. Nämä kaikki tähtäävät siihen, että asiakas saa laadukasta sijoitusvarallisuuden hoitoa sekä henkilökohtaista asiakaspalvelua.

6. Miten voi säästää, jos on jo lainaa?

Sijoittamista ei kannata katsoa koskaan erillisenä kokonaisuutena vaan aina suhteessa muuhun talouteen kuten velkoihin, lainoihin ja perheen menoihin. Samaan aikaan voi siis sekä lainata että säästää säännöllisesti – ja niin kannattaakin tehdä. Esimerkiksi lainan lyhennyksiä voi säätää aina tilanteen mukaan ja pistää rahaa säännöllisesti johonkin tiliä parempituottoiseen kohteeseen taloudellisesti tiukempanakin ajankohtana.

Säästäminen on erinomainen keino yllättäviin tilanteisiin varautumiseen. Esimerkiksi eläkkeen määrän ja eläkeiän muutokset ovat asioita, jotka varmasti tulevat korostumaan nuorilla sukupolvilla.

 

Petteri Vaarnasen kolme tärkeintä vinkkiä sijoittamiseen

Muista kärsivällisyys.
Talouden syklit ovat vuosien pituisia ja yrityksen voitot syntyvät pitkällä aikavälillä. Hyvien vaihtoehtojen löytäminen lyhyellä aikavälillä voi olla vaikeaa – pikavoittoja ei ole.

Tiedosta oma riskiprofiili – ja päivitä sitä tarvittaessa.
Sijoittamiseen liittyy aina riski ja kohteita valitessa pitää aina huomioida oma riskinsietokyky. Riskiprofiili voi myös muuttua esimerkiksi perinnön tai lottovoiton myötä.

Eri sijoitusmuodot tukevat toisiaan. 
Suora osakesijoittaminen, indeksirahastot, ETF:t, aktiiviset rahastot…ne kaikki täydentävät toisiaan ja kaikilla on oma ensisijainen sijoittajien kohderyhmänsä. Oikean sijoitusmuodon valinnassa kannattaa kysyä ammattilaiselta apua.
  

Tahdotko päästä alkuun sijoittamisessa? Varaa aika tapaamiseen Säästöpankin asiantuntijan kanssa tai jätä yhteydenottopyyntö. 

Petteri Vaarnasen haastattelu on julkaistu Kauppalehti Studiossa 20.2.2020.