Kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut – onko syytä huolestua vai riemastua?

Viime vuosina on oltu huolissaan suomalaisten kotitalouksien velkaantumisesta. Tähän huoleen on helppo löytää perusteluja. Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut ennätyskorkealle yli 130 prosenttiin suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, kun se vielä vuosituhannen alussa oli reilut 60 prosenttia. Vaikka nopein kasvu velkaantumisasteessa nähtiin ennen finanssikriisiä, on kasvu jatkunut sen jälkeenkin. 

Velan tyypillä on väliä

Velkaantuminen on kuitenkin moniulotteinen ilmiö ja ansaitsee siten monipuolisemman tarkastelun. Ensinnäkin, velkoja on erilaisia ja ne vaikuttavat kotitalouksien taloudelliseen asemaan hyvin eri tavoin. Toki kaikki velka on lähtökohtaisesti maksettava takaisin, ja siksi velanottajan maksukyvyn arviointi on äärimmäisen tärkeää ja on niin velkojan kuin velallisenkin intressien mukaista. 

Oman talouden kokonaisuuden kannalta on kuitenkin eri asia, ottaako velkaa esimerkiksi omaa asuntoa varten tai sen hetken kulutustarpeita tyydyttämään. Asunnon hankinta, kun lisää myös omistajansa varallisuutta. Kouluttautumiseen otettu velka puolestaan kasvattaa ottajansa henkistä pääomaa ja tulonsaantimahdollisuuksia tulevaisuudessa. Yrityksen perustamista varten otettu velka luo onnistuessaan työtä ja toimeentuloa niin perustajalleen kuin mahdollisille lisätyöntekijöille. Velka siis myös mahdollistaa monia hyviä asioita, niin yksilön itsensä kuin myös kansantalouden kannalta. 

Kotitalouksien kyky suoriutua veloistaan vaihtelee paljon

Toisekseen, eri kotitaloudet ovat myös kovin eri tilanteessa velkojensa kanssa, mikä helposti unohtuu kokonaistilastoja katsoessa. Eniten velkaa on varakkailla kotitalouksilla. Heillä on siten myös keinoja suoriutua veloistaan. Tuloluokittain tarkasteltuna eniten velkaa on hyvätuloisilla ja koulutustaustoittain katsottuna korkeasti koulutetuilla – nämä ovat myös tyypillisesti ryhmiä, joilla maksukyky on korkeampi. Myös velkojen kasvu on ollut nopeinta varakkailla ja hyvätuloisilla viime vuosina. 

Monelle kotitaloudelle ylivelkaantuminen on todellisuutta ja heidän auttamiseen tarvitaan tukea ja neuvontaa. Kaikesta velan kasvusta ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan. Huolestuneisuutta ainakin minulle aiheuttaa esimerkiksi korkeakorkoisten pikalainojen suosion kasvu tai vaikkapa pienituloisten ikääntyneiden ihmisten velkojen kasvu. 

Toisaalta olen myös huolissani siitä, että nuorten ihmisten asuntovelat ovat vähentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana (kuva) ja entistä harvempi nuori kotitalous on asuntovelallinen. Tutkimuksen mukaan nimittäin niissä maissa, joissa omistusasuminen on yleisempää, myös varallisuuserot ovat pienempiä. Ajan myötä velalla hankittu omistusasunto kasvattaa yleensä nettovarallisuutta ja parantaa omistajansa taloudellista asemaa. Toki asuntojen hintojen kehitys ja siihen liittyvät riskit vaikuttavat lopputulokseen ja siten myös muut säästämis- ja sijoitusmuodot ovat asunnon rinnalla toivottavia riskien hajauttamiseksi. 

Ekonomistinörtin haave: lisää numeroita pyöritettäväksi

Velkoja on siis monenlaisia ja kotitaloudet ovat hyvin eri asemassa kantamaan kasvanutta velkataakkaa. Siksi myös aiheen monipuolisempi tarkastelu on tarpeellista. Harras toiveeni onkin, että velkaantumisen tilastot kehittyisivät tulevina vuosina nykyistä kattavammiksi. Paremman kokonaiskuvan saamiseksi olisi ainakin tarvetta saada tarkempia tilastoja kotitalouksien taloyhtiölainoista, sijoitusasuntolainoista sekä pikalainoista. Myös ajantasaisempi tilastointi erilaisten kotitalouksien tilanteesta olisi enemmän kuin tervetullutta. Parempi tilannekuva helpottaisi myös tunnistamaan ne velkaantumisen osa-alueet, mistä on erityisesti syytä olla huolissaan.

 

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Teksti on julkaistu aiemmin Kauppalehden blogissa.