Matti kukkarossa aina palkkapäivän lähestyessä? – yksi keino voi auttaa

Pääekonomisti Henna Mikkonen.

Talousteorian mukaan ihmiset pyrkivät tasaamaan kulutustaan yli ajan niin, että elintaso pysyisi suurin piirtein tasaisena (Consumption Smoothing Theory). Tämä voi tapahtua koko elinkaaren yli niin, että tulojen ollessa korkealla osa pannaan säästöön ja näitä säästöjä sitten käytetään tulojen pienentyessä, esim. eläkkeelle jäädessä. Teoriaa voidaan myös soveltaa lyhyellä aikajänteellä ja ajatella, että ihmiset pyrkivät kuluttamaan suurin piirtein tasaisesti kuukauden aikana.

Käytäntö kuitenkin kertoo, että läheskään kaikki eivät toimi näin. Tutkimuksissa on havaittu, että ihmiset kuluttavat enemmän juuri palkkapäivänä ja heti sen jälkeen, ja sitten kulutus putoaa ollen matalimmillaan ennen seuraavaa palkkapäivää. Tätä kutsutaan ns. palkkapäiväefektiksi (pay day effect). Kulutuksella ei tarkoiteta tässä vuokran maksua tai lainanlyhennyksiä, jotka usein ajoitetaan palkkapäivään, vaan muuta kulutusta.

Säästöpankin Säästämisbarometri antaa myös viitteitä siihen suuntaan, että osa kuluttajista kärsii palkkapäiväefektistä. Barometrimme mukaan 14 %:lla vastaajista ei ole koskaan kuun lopussa rahaa jäljellä ja 42 %:lla rahaa on jäljellä vain silloin tällöin.

Myös akateeminen maailma on tutkinut asiaa. Eräässä tuoreessa palkkapäiväefektiä käsittelevässä tutkimuksessa* havaittiin ennakko-odotusten mukaisesti, että brittikuluttajat lisäsivät kulutustaan heti palkkapäivän jälkeen ja hiljalleen kulutus laski kohti seuraavaa palkkapäivää.

Sukupuolittain naisilla havaittiin tätä käyttäytymismallia miehiä enemmän, nuorilla vanhempia enemmän ja matalapalkkaissilla hyvätuloisia enemmän. Mutta todettakoon siis, että käyttäytymismallia havaittiin kaikissa ryhmissä.

Tuoteryhmistä palkkapäivänä shoppaillaan erityisesti vaatteita ja käydään ulkona syömässä. Myös verkkoshoppailu lisääntyi selvästi palkkapäivänä.

Onko palkkapäiväefekti ongelma, vaikka se teorian vastaista käyttäytymistä onkin? Ei välttämättä. Kukin saa toki käyttää rahansa haluamallaan tavalla ja moni ehkä haluaakin ajoittaa hankintoja palkkapäivän yhteyteen tai vähän hemmotella itseään, kun palkka on tullut tilille. Ongelmaksi se voi muodostua, jos tilanne ennen seuraavaa palkkapäivää johtaa turhankin suureen kärvistelyyn tai rahojen loppumiseen. Tällöin kulutuksen tasoittaminen kuun mittaan voisi olla fiksua.

Mikä avuksi, jos palkkapäiväefekti vaivaa?

Yllä mainitussa tutkimuksessa kuluttajat saivat käyttöönsä mobiilisovelluksen, josta he pystyivät helposti seuraamaan omaa kulutustaan. Tutkijat halusivat nähdä, miten kulutuksen seuranta vaikuttaa palkkapäiväefektiin. Tulokset olivat varsin lupaavia, sillä mobiilisovelluksen käyttö vähensi palkkapäiväefektiä ja tasoitti ihmisten kulutusta.

Tässä on mielestäni hyvä vinkki niille, joilla rahat eivät meinaa riittää kuun loppuun asti. Oman kulutuksen seuraaminen tuntuu auttavan siihen, että kulutusta pystyy tasoittamaan kuukauden aikana. Moni suomalainen pankki, Säästöpankki mukaan lukien, tarjoaa jo asiakkailleen kulutuksen seurantapalvelua mobiilisovelluksissaan, joten se kannattaa ottaa käyttöön.

Tutkimuksen huono tulos oli se, että kun ihmiset lopettivat kulutuksen seurantasovelluksen käytön, he palasivat nopeasti vanhoihin kulutustottumuksiin. Uusien käyttäytymismallien omaksuminen on tunnetusti vaikeaa ja vie aikaa. Näin on varmasti myös kulutustottumusten osalta. Kulutuksen seurannasta kannattaa siis tehdä pysyvä tapa, jos haluaa pysyviä vaikutuksia.

*https://www.suomenpankki.fi/globalassets/en/media-and-publications/calendar/2023/finlit/finlit_lukas-howard.pdf

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kauppalehden blogissa.

Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija

Ajankohtaista