Eläkkeelle siirtyminen lisää hyvinvointia, mutta miten käy taloudelliselle hyvinvoinnille?

Henna Mikkonen.

Kysyin teini-ikäiseltä tyttäreltäni, mitä hänelle tulee mieleen sanasta eläkeläinen. Vastaus oli, että ”Semmoinen, joka vaan juo kahvia ja syö pullaa”.

Eläkeyhtiö Ilmarisen tuoreesta kyselytutkimuksesta piirtyy hieman monipuolisempi kuva. Sen mukaan valtaosa (70 %) nykyeläkeläisistä kokee hyvinvointinsa ja terveytensä hyväksi. Lisäksi he ovat myös aktiivisia niin liikunnallisesti kuin sosiaalisestikin, ja yllättävän monelta löytyy vielä työhalujakin.

Eläkkeelle siirtyminen on iso muutos, myös taloudellisesti

Ilmarisen tutkimuksen mukaan 79 % eläkeläisistä kokee, että eläkkeelle siirtyminen on ollut positiivinen asia heidän hyvinvointinsa kannalta. Kysymyksessä ei tarkemmin määritelty, mitä hyvinvoinnilla tarkoitetaan, mutta veikkaan, että ihmiset ajattelivat pääasiassa terveyttään, henkistä hyvinvointiaan ja sosiaalisia suhteitaan.

Entäpä taloudellinen hyvinvointi? Itse ajattelen, että taloudellinen hyvinvointi on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia, vaikkei se hyvinvoinnista puhuttaessa ehkä ensimmäisenä tulekaan mieleen. Hyvässä kunnossa oleva oma talous vähentää stressiä ja mahdollistaa monia mukavia ja tärkeitäkin asioita.

Taloudellisessa mielessä eläkkeelle siirtyminen ei ole yhtä positiivinen muutos. Moni yllättyy tulotason putoamisesta eläkkeelle siirtyessä. Ilmarisen tutkimuksen mukaan eläkeläiset arvoivat toimeentulonsa keskimäärin kohtalaiseksi, mutta vastauksissa on paljon hajontaa. Joka toinen eläkeläinen kokee, ettei heidän eläkkeensä ole riittävä. Aika moni siis.

Varautuminen on valttia

Eläkeajan tulotason pudotusta voi pehmentää säästämällä eläkeaikaa varten etukäteen. Mitä aikaisemmin varautumisen aloittaa, sitä pienemmillä panostuksilla saa kerättyä mukavan lisäpotin. Tämän sanominen on toki helpompaa kuin käytännön toteutus. Ihmismieli kun toimii niin, että mitä kauempana oma eläkeaika on, sitä vähemmän sitä tulee ajateltua.

Kerätyllä varallisuudella on myös Ilmarisen tutkimuksen mukaan suuri merkitys koettuun toimeentulon riittävyyteen. ”Varallisuus on eläkkeen määrää tärkeämpää siinä, kokeeko henkilö eläkkeensä riittävän”, tulosyhteenvedossa todetaan.

Valtaosa (78 %) eläkeläisistä onkin Ilmarisen tutkimuksen mukaan jollain tavalla taloudellisesti varautunut eläkepäiviinsä. Toisaalta 22 % ei ole varautunut, joten aika moni elää pelkän eläkkeen varassa.

Yleisimpiä varautumisen muotoja on oma asunto (51 %), tilisäästöt (44 %) ja rahastot/osakkeet/sijoitusasunnot (36 %). Näin ekonomistin silmin voisi todeta, että ilahduttavan moni on varautunut eläkeaikaan taloudellisesti, mutta säästökohteita voisi hajauttaa vielä nykyistä paremmin. Asunto ei monella paikkakunnalla enää toimi eläketurvana ja talletusten todellinen tuotto on miinuksella. Tämä korostuu tällä hetkellä, kun inflaatio on kiihtynyt.

Eläkeläisillä löytyy vielä työhaluja

Vaikka etukäteen varautuminen on yleensä helpointa, voi eläkkeelläkin vielä vaikuttaa omaan toimeentuloonsa. 64 % eläkeläisistä haluaisi tehdä ansiotyötä vielä eläkkeelläkin ja näiden osuus on noussut tasaisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Taloudelliset syyt eivät toki ole ainoita, vaan moni hakee töistä palkan lisäksi myös sisältöä elämään, sosiaalisia suhteita ja itsensä kehittämisen mahdollisuuksia. Moni haluaa myös muutosta entiseen työelämäänsä; työtä halutaan tehdä osa-aikaisesti ja usein myös uudella työnantajalla ja uusissa tehtävissä.

Veikkaan ja toivon myös, että näiden työhaluisten eläkeläisten rooli työmarkkinoilla tulee kasvamaan tulevina vuosikymmeninä, kun työikäisten määrän odotetaan Suomessa laskevan. Ehkäpä siis tyttärenikin näkemys eläkeläisestä parinkymmenen vuoden päästä voisi olla jotain tämän suuntaista: ”Semmoinen rento ja viisas tyyppi, joka välillä tulee auttamaan meitä töissä”. Ja ehkäpä itsellänikin on siinä vaiheessa muutakin tekemistä, kuin odotella tytärtä kylään pullakahveille 😊.

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kauppalehden blogissa.

Kirjoitettu
Tyyppi

Uutinen

Julkaisija

Säästöpankkiryhmä

Ajankohtaista