Nyt voi tehdä todellisia Black Friday -löytöjä – mutta riittääkö rahat?

Black Friday on vakiinnuttanut asemansa merkittävänä vähittäiskaupan kirittäjänä marraskuun lopulla myös Suomessa. Tänä vuonna on hyvät mahdollisuudet tehdä todellisia löytöjä. Monet kuluttajasegmentissä toimivat yritykset ovat nimittäin raportoineet, että heidän varastonsa ovat pulloillaan. Samaan aikaan talouden näkymät ovat heikkenemässä, joten yritykset haluavat päästä näistä varastoista eroon. Myös toimitusketjujen häiriöt ovat vähentyneet, joten varmuusvarastojen tarve on vähentynyt.

Mutta miltä näyttää tilanne kuluttajien kukkarolla? Hintojen nousu on tänä vuonna ollut ripeää ja selvästi nopeampaa kuin palkkojen nousu. Kuluttajien ostovoima on siis heikentynyt. Monessa perheessä laskeskellaan nyt aiempaa tarkemmin, mihin rahat riittävät. Moni myös varautuu tuleviin sähkölaskuihin pistämällä rahoja säästöön etukäteen. Heräteostoksia tehdään ehkä aiempaa vähemmän.

Kuluttajien ostoaikeita kysytään myös Tilastokeskuksen kuukausittain tekemässä kuluttajien luottamustutkimuksessa. Esimerkiksi kysyttäessä ajankohdan otollisuutta kestokulutustavaroiden ostamiselle, vastaajien antamat arviot eivät ole koskaan olleen näin negatiivisia. Yksittäisiä ostokohteita kysyttäessä ostoaikeet ovat olleet viime aikoina laskussa kaikissa kategorioissa ulkomaan lomamatkoja lukuun ottamatta.

Fiksu tekee löytöjä eikä lankea houkutusansoihin

Black Friday on mainio mahdollisuus tehdä löytöjä edulliseen hintaan. Jos näille löydöille on tarvetta, voivat kaikki olla tyytyväisiä. Tarjousten viidakossa on kuitenkin myös helppo sortua houkutuksiin. Kannattaakin pysähtyä miettimään, onko ostokohteelle oikeasti käyttöä. Kannattaa myös hieman googlailla, onko isoilla numeroilla mainostettu tarjoushinta oikeasti tarjous. Kerran jos toisenkin olen ainakin itse törmännyt siihen, että yhden kaupan tarjoushinta on toisen normaalihinta.

Ihmisen laumasieluisuus korostuu Black Fridayn kaltaisina karnevaalipäivinä. Kun kaikki ystävätkin ryntäävät ostoksille, tulee helposti itsekin lähdettyä, vaikka ei mitään tarvitsisikaan.

Helposti voi tulla myös olo, että näin hyviin tarjouksiin ei törmää enää koskaan ja siksi päätökset tulee tehtyä kiireessä. On toki mahdollista, että tarjous on ainutlaatuinen ja sen ohittaminen kaduttaa jälkikäteen. Mutta on myös mahdollista, että tehdyt hutiostokset kaduttavat tulevaisuudessa. Säästöpankin tuoreen Säästämisbarometrin mukaan 63 % suomalaisista on tehnyt ostoksia, joita on katunut jälkikäteen. Eniten ostoksiaan ovat katuneet nuoret.

Myös säästäväisyys voi lisätä onnellisuutta

Tarjoushoukutusten keskellä on helppo sortua ajattelemaan, että jonkin tuotteen tai palvelun ostaminen tekee minut onnellisemmaksi. Mutta joskus paras vaihtoehto on myös olla kuluttamatta ja pistää rahat säästöön. Säästämisbarometrimme mukaan nimittäin säästäjät ovat onnellisempia kuin ne ihmiset, jotka eivät säästä ja kuluttavat kaiken, minkä saavat.

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kauppalehden blogissa.