"Synkkyys on realismia" - mutta myös optimismille on tilaa

Henna Mikkonen
Suomen - kuten koko maailman - talousnäkymät ovat juuri nyt synkät pandemian jyllätessä ja sen talousvaikutusten pikkuhiljaa paljastuessa. Vesa Vihriälän luotsaaman ”talousviisaiden” ryhmän vastikään julkaisema raportti maalailee tilannetta näin: ”Koronashokki merkitsee vakavaa taantumaa myös Suomessa. Nykytiedon valossa talouden kasvu jää monessa maassa pitkäksi aikaa vaisuksi. Ei voi luottaa siihen, että työllisyyden ja tuottavuuden taso saavuttaisivat vanhan uransa näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa”. Paljon kiteytyy myös Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäen kommenttipuheenvuoroon: ”Raportti luo synkän kuvan, mutta synkkyys on realismia”.

Synkkyyteen on helppo löytää perusteluja. Koronakriisi iski tilanteessa, jossa talouden tuottavuuskehitys - se tärkein kasvun lähde - on jo valmiiksi ollut pitkään länsimaissa vaisua. Kriisin myötä valtiot ja moni yritys velkaantuu lisää ja vyönkiristykset tulevaisuudessa johtavat helposti investointien laskuun. Riski tuottavuuskehityksen entistäkin heikommalle kehitykselle on ilmeinen.

Voiko synkkyydessä pilkahtaa myös mahdollisuus?

Perinteinen yhdysvaltalainen varainhoitoyhtiö Vanguard on tutkinut tuottavuuskehitystä viime vuonna julkaistussa raportissaan ”Idea Multpilier: An acceleration in innovation is coming”. Tuottavuuskehityksen selittäminen ei ole yksioikoista ja se mitä ilmeisemmin on monen tekijän kompleksinen summa. Vanguardin analyysin mukaan kuitenkin akateemisen tutkimuksen määrä ja erityisesti tutkimustiedon leviäminen osaltaan selittävät tuottavuuskehitystä pitkällä aikajänteellä. 

Hyvä uutinen on se, että viime vuosina tämä ideoiden leviäminen on lisääntynyt selvästi maailmanlaajuisesti. Vanguard uskoo tämän johtavan myös tuottavuuden kasvuun tulevaisuudessa. Se ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti, vaan vaatii muun muassa sitä, että yritykset panostavat tuotekehitykseen ja jalostavat näitä akateemisen maailman tuottamia ideoita eteenpäin tuotteiksi, palveluiksi tai toimintatavoiksi. 

Koronakriisi tuo mukanaan taloudellisesti tiukemmat ajat ja on vaara, että näitä panostuksia ei yrityksissä riittävästi tehdä. Toisaalta on myös mahdollista, että yritykset joutuvat pakon edessä suunnittelemaan tulevaisuuttaan uusista lähtökohdista ja uudistumaan nopeasti. Maaperä onnistuneille uudistuksille on otollinen. Ideoiden jakaminen oli jo ennen koronakriisiä Vanguardin mukaan kasvussa. Myös tilastot EU:sta kertovat, että tutkimus- ja innovaatiotoiminta on ollut viime vuosina kasvussa, etenkin palvelualoilla.

Synkkyyden keskelläkin on toivoa - ideoilla on taipumus läikkyä

Oma havaintoni on, että koronakriisi on saanut ihmiset aivan uudella tavalla heräämään tutkitun tiedon tarpeeseen ja sen jakamiseen. Tutkimuksen painopiste on luonnollisesti kriittisessä rokote/lääketutkimuksessa, mutta myös muut tieteenalat ovat heränneet miettimään koronakriisin vaikutuksia yhteiskuntaan ja ihmisiin. Tutkimusta tehdään paljon ja tuloksia jaetaan päättäjien avuksi. Varmasti ylilyöntejäkin nähdään, kun nopeasti yritetään saada aikaan tuloksia ja kaikki tutkimus ei välttämättä läpäise akateemisia laatukriteereitä. Mutta varmasti myös uutta tietoa syntyy ja ideoilla on taipumus ”läikkyä” ja synnyttää uusia ideoita.  

Erityisen mukava on ollut huomata, että kriisi on ajanut eri toimijat miettimään yhdessä ratkaisuja yli tiederajojen ja tietoa jaetaan nopeammin kuin aiemmin. Hyvänä kotimaisena esimerkkinä Helsinki GSE:n tilannehuone, joka tarjoaa lähes reaaliaikaista tietoa talouspoliittisen päätöksenteon tueksi ja jakaa sitä myös suurelle yleisölle. 

Parhaimmillaan kaikki nämä ponnistukset uuden tiedon synnyttämiseksi ja jakamiseksi johtavat vielä uusiin innovaatioihin, niiden leviämiseen ja tuottavuuden kasvuun. Tämä tekisi myös koronakriisin taloudellisen jälkihoidon selvästi helpommaksi. Olenko liian optimistinen, se jää nähtäväksi. Mutta mielestäni kaiken synkkyyden keskelläkin on toivoa. 

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehden blogissa 19.5.2020.
 
Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija
Säästöpankkiliitto
...