Taloudenhallinnan naisnäkökulmalle edelleen tarvetta
”Jos rehellisiä ollaan, olen viime aikoina hieman jopa kyllästynyt teeman sukupuolittumiseen. Säästöpankin tuore Säästämisbarometri paljasti, että ei olisi kannattanut. Naisnäkökulmaa selvästi tarvitaan edelleen”, kirjoittaa pääekonomistimme Henna Mikkonen.
Naiset ovat aktivoituneet viime vuosina puhumaan talousasioista aiempaa enemmän. Sosiaalisesta mediasta löytyy esimerkiksi erilaisia naisille tarkoitettuja sijoittamisen ja vaurastumisen ryhmiä. Eri tahot ovat myös innokkaasti järjestäneet naisille suunnattuja tilaisuuksia, joissa käsitellään talousasioita eri näkökulmista. Tätä kehitystä on ollut ilo seurata, sillä taloudellinen hyvinvointi on kiinteä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia – niin naisille kuin miehillekin.
Itsekin olen viime vuosina ollut monissa naistilaisuuksissa puhumassa naisten taloudellisesta hyvinvoinnista. Tämä on ollut erittäin antoisaa. Mutta jos rehellisiä ollaan, olen viime aikoina hieman jopa kyllästynyt teeman sukupuolittumiseen. Säästöpankin Säästämisbarometri paljasti, että ei olisi kannattanut. Naisnäkökulmaa selvästi tarvitaan edelleen.
Säästämisbarometrista käy ilmi muutamia mielenkiintoisia eroja naisten ja miesten näkemyksissä omasta taloudestaan. Ohessa muutama nosto.
Naiset stressaavat rahasta miehiä enemmän
Kansainväliset tutkimukset ovat vuosi toisensa jälkeen paljastaneet, että raha-asiat ovat eniten stressiä aiheuttava tekijä ihmisten elämässä ympäri maailman. Aiemmissa kyselytutkimuksissa on huomattu, että naiset stressaavat miehiä enemmän. Säästämisbarometrimme vahvistaa tämän tuloksen: 44 %:lle naisista oma taloudellinen tilanne on aiheuttanut unettomia öitä, kun miehillä vastaava luku on 36 %. Naisista lisäksi yli puolet (54 %) ei koe taloudellista tulevaisuuttaan turvallisena, miehistä vastaavaa mieltä on 46 %.
Naiset ovat miehiä huolestuneempia tulevan eläkkeensä riittävyydestä
Kaikki ovat varmaan kuulleet puhuttavan kestävyysvajeesta ja eläkejärjestelmään kohdistuvista paineista. Ne ovat aiheellisia huolia ja itse ainakin koen, että tulevaisuudessa omaehtoisen varautumisen rooli on entistä tärkeämpää – toki yhdessä hyvinvointivaltion tarjoamien palveluiden ja eläkejärjestelmän rinnalla.
Säästämisbarometrimme mukaan naisista 48 % on huolissaan tulevan eläkkeensä riittävyydestä, kun miehistä huolta kokee 35 %. Naisten huoli eläkkeensä riittävyydestä on perusteltua. Naiset elävät miehiä pidempään ja ovat siten pidempään myös eläkkeellä – ja pidempään työuraa pienemmän tulotason varassa. Naisten eläkkeet ovat myös miesten eläkkeitä pienempiä, koska naisten ansiot ovat pienempiä ja työurat yleensä katkonaisempia esimerkiksi lastenhoidon vuoksi. Vuonna 2022 miesten keskieläke oli 2 070 euroa kuukaudessa, ja naisten 1 658 euroa eli noin viidenneksen vähemmän.
Naiset eivät tunnista vaurastumisen mahdollisuuksia kovin hyvin
Säästämisbarometrimme mukaan 58 % naisista kokee, ettei tunnista tilanteita, joissa heillä on mahdollisuus vaurastua. Miehistä samoin ajattelee 49 %. Tämä ei valitettavasti taida olla vain naisten vaatimattomuutta, sillä naiset myös jättävät vaurastumisen mahdollisuudet useammin käyttämättä. Naiset nimittäin sijoittavat miehiä turvahakuisemmin, minkä myötä vaurastuminen on hitaampaan ja korkoa-korolle -vaikutus jää pienemmäksi tai sitä ei tule ollenkaan.
Naiset suosivat säästömuotona talletuksia, joiden tuotto jää pitkässä juoksussa yleensä alle inflaation. Suoria osakesijoituksia naisilla on selvästi miehiä harvemmin. Sen sijaan rahastosijoitusten osalta naiset ovat kirineet ja saaneet miehet hienosti kiinni; vuonna 2022 suurin piirtein yhtä moni mies kuin nainen omisti sijoitusrahastoja. Naisten omistamat rahastot ovat kuitenkin ainakin Säästöpankin asiakaskunnassa turvahakuisempia, eli korkeamman tuotto-odotuksen osakerahastoja naiset omistavat miehiä vähemmän.
Tässä on pieni paradoksi, joka kaipaa mielestäni korjaamista: naisilla olisi miehiäkin suurempi tarve taloudellisesti varautua tulevaisuuteensa ja saada tuottoa säästöilleen, mutta käytännössä he sijoittavat yhä miehiä vähemmän ja turvahakuisempiin kohteisiin. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että naiset ovat hyviä sijoittajia, kunhan vain ryhtyvät hommaan!
Naiset kokevat vaikutusmahdollisuutensa pienempinä
Säästämisbarometrissämme esitettiin myös kysymys, kuinka paljon vastaaja kokee voivansa vaikuttaa omaan taloudelliseen asemaansa. Naiset kokivat vaikutusmahdollisuutensa olevan vähäisempiä: naisista 33 % koki voivansa vaikuttaa taloudelliseen asemaansa, miehistä 45 %. Tämä ei ole merkityksetön asia. Säästämisbarometrimme nimittäin paljasti, että ne vastaajat, jotka kokivat voivansa vaikuttaa omaan taloudelliseen asemaansa, säästivät enemmän ja olivat myös onnellisempia. Ei ihan pieni juttu siis!
Yllä mainitut tilastot mielestäni kertovat, että naisnäkökulman korostaminen talousasioissa on edelleen tervetullutta. Asenteet ja käyttäytymismallit kun muuttuvat kovin hitaasti. Toki miehille oman talouden hallinta on aivan yhtä tärkeää kuin naisille, mutta naiset ovat vielä vähän takamatkalla.
Mikä on Säästämisbarometri ja miksi Säästöpankkiryhmä toteuttaa niitä? Lue lisää.
Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.
Teksti on julkaistu aiemmin Kauppalehden blogissa. Tekstiä on päivitetty 6.3.2024.