Taloyhtiöiden yhtiökokouskausi on alkamassa – osallistuminen on tärkeä osa oman omaisuuden hoitamista

– Pääkaupunkiseudulla, erityisesti Helsingin keskustassa ja sen tuntumassa, asunnot ovat kalliita. Hintojen laskusta huolimatta neliöhinnat ovat edelleen korkeat. Suurimmalle osalle suomalaisista asunto on elämän suurin taloudellinen sijoitus, silti monet jättävät oman taloyhtiön yhtiökokoukset väliin. Ei kannattaisi, sanovat Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen ja Nooa Säästöpankin liiketoimintajohtaja Tommi Grönlund.

– Sillä, miten taloyhtiötä hoidetaan ja millaisia päätöksiä yhtiökokouksissa tehdään, on suora yhteys siihen, miten hyvin asunnon arvo säilyy ja kehittyy pitkällä aikavälillä. Moni ei tule tätä ajatelleeksi – vai mikä on syynä siihen, ettei oman taloyhtiön yhtiökokouksiin haluta osallistua, pohtii Grönlund.

– Yhtiökokous ei ole pelkkä muodollisuus, vaan tilaisuus, jossa päätetään yhtiön taloudesta, kunnossapidosta, korjauksista, tulevista investoinneista ja hallituksen kokoonpanosta. Jos kokouksiin ei osallistuta, päätösvalta jää harvoille – ja samalla mahdollisuus vaikuttaa oman asunnon arvonkehitykseen heikkenee merkittävästi, painottaa Rantanen.

– Kokouksiin kannattaa osallistua aina, ja niissä kannattaa omaa ääntä ja äänioikeutta myös käyttää. Mitä paremmin osakas tietää, missä kunnossa yhtiö on ja mihin suuntaan sitä viedään, sitä helpompi on myös arvioida oman sijoituksen kannattavuutta.

Hallitustyö on vaikuttavinta oman omaisuuden hoitoa

– Jos haluaa vaikuttaa taloyhtiön asioihin ja oman omaisuuden hoitoon aktiivisemmin, kannattaa pyrkiä mukaan taloyhtiön hallitukseen. Ei tarvitse olla kiinteistöalan, taloushallinnon tai hallitustyön ammattilainen pärjätäkseen taloyhtiön hallituksen jäsenenä. Työmäärä pysyy yleensä hyvinkin kohtuullisena, ellei taloyhtiössä ole suuria peruskorjauksia alkamassa tai parhaillaan käynnissä, sanoo Grönlund.

– Hyvin toimiva hallitus edistää taloyhtiön talouden suunnitelmallista hoitoa, ennakoi korjaustarpeita ja tekee päätöksiä, jotka tukevat yhtiön pitkäjänteistä kehittämistä. Tämä näkyy ajan myötä myös asuntojen houkuttelevuudessa ja arvon säilymisessä.

– Valitettavasti tyypillisesti taloyhtiöiden hallituksiin ei löydy uusia vapaaehtoisia, ja näin vastuu kasautuu samoille henkilöille vuosiksi. Uusien osakkaiden ja erilaisten näkökulmien mukaan saaminen lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, vahvistaa päätöksentekoa ja vähentää yksittäisten henkilöiden kuormitusta, Grönlund painottaa.

– Itse ajattelen, että olisi hyvä jos taloyhtiön hallituksen jäsenistö vaihtuisi muutaman vuoden välein ja että yhtiössä pidempään asuneiden lisäksi mukaan saataisiin aina myös nuorempia ja tuoreempia tulokkaita, sanoo Rantanen.

Taloyhtiö on yhteinen omaisuuserä, jossa jokaisen osakkaan panoksella on merkitystä

– Osallistumalla yhtiökokouksiin ja hallitustyöhön osakas ei ainoastaan vaikuta asumisen arkeen, vaan huolehtii konkreettisesti omaisuutensa arvosta, painottavat Grönlund ja Rantanen.

– Passiivisuus ei ole hyvä strategia asunnon omistajalle. Aktiivinen osallistuminen oman taloyhtiön toimintaan ja kehittämiseen on paras tapa varmistaa, että oma asunto säilyttää arvonsa ja säilyy hyvänä sijoituksena myös tulevaisuudessa.

– Isojen remonttien ja peruskorjausten siirtäminen kustannusten pelossa on lyhytnäköistä ajattelua. Se tulee usein kalliimmaksi kuin hoitaa tarvittavat remontit ajallaan pois päiväjärjestyksestä. Korjausvelan kasvattamisesta ei seuraa mitään hyvää yhtiölle, korostaa Rantanen.

– Tällä hetkellä remontteihin löytyy hyvin osaavia tekijöitä ja hinnoistakin on mahdollista neuvotella. Toteuttamalla tarvittavia korjaustoimenpiteitä ja remontteja nykyisessä markkinatilanteessa yhtiölle voi kertyä selvää säästöä, sanoo Grönlund.

Ota meihin yhteyttä, niin jutellaan pääkaupunkiseudun asuntomarkkinatiedotteesta lisää: