Inflaatio on nyt kaikkien huulilla – mutta miten ihmiset sen oikeasti kokevat?

Henna Mikkonen.

Inflaatiokeskustelu on käynyt kiihkeänä koko kevään. Meitä ekonomisteja kiinnostaa inflaatio monesta syystä. Inflaatio on tärkeä makrotalouden kuumemittari, jota halutaan ”sopivasti” - ei liikaa eikä liian vähän. Maltillinen ja ennakoitavissa oleva inflaatio tarjoaa yleensä parhaan ympäristön talouden toiminnalle. Inflaation kiihtyminen tyypillisesti nostaa korkoja, mikä puolestaan vaikuttaa eri omaisuuslajien hinnoitteluun. Ei siis ihme, että myös sijoitusmarkkinoilla inflaatiota seurataan silmä kovana. 

Tavalliset ihmiset sen sijaan huomaavat inflaation parhaiten tehdessään ostoksia. Bensapumppu on varmaan konkreettisin paikka, missä sen huomaa. Hinnat ovat siellä isosti näkyvillä ja maksamisen tuskaa lisää koko ajan silmien edessä pyörivä mittari, joka kertoo sekunti sekunnilta, paljonko rahaa kuluu. Usein ostettavien tuotteiden ja palveluiden hintojen nousu huomataan myös helpommin kuin harvoin ostettavien. Myös automaattisesti veloitettavien esim. kuukausipalveluiden hintojen muutokset voivat jäädä helposti huomaamatta (Oman talouden vinkki: niitäkin kannattaa seurata).

Toisaalta harvemmin ostettavien tuotteiden osalta oma vertailukohta saattaa olla vuosia sitten, jolloin tavara viimeksi hankittiin. Se, että 20 vuotta sitten edellisen kerran hankitun sohvan hinta on noussut selvästi, ei se vuositasolle jyvitettynä välttämättä tarkoita kummoistakaan hintojen nousua.

Inflaatio kuvaa ihmisten keskimääräistä kulutuskoria eli mitä tuotteita ja palveluita keskimäärin ihmiset ostavat. Jos oma kuluttaminen poikkeaa selvästi keskimääräisestä, voi ”oma inflaatio” olla jotain ihan muuta. Esimerkiksi viimeisen vuoden aikana Suomessa alkoholijuomien ja tupakan hinnat ovat nousseet selvästi keskimääräistä enemmän. Jos nämä tuotteet korostuvat omassa kulutuskorissa, inflaatio voi syystäkin tuntua todellista korkeammalta. 

Ihmisten käsitys inflaation tasosta on kaukana todellisuudesta

Ihmisten käsitys inflaation tasosta on …hmm, miten sen kohteliaasti sanoisi…aika pielessä. Eurostatin tilastojen mukaan euroalueen kuluttajat keskimäärin arvioivat inflaation olleen kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 6,6 %, kun toteutunut oli 1,3 %. Kyse ei myöskään ole parhaillaan vellovan inflaatiokeskustelun aiheuttamasta tilastopoikkeuksesta, vaan vuodesta 2004 lähtien euroalueen ihmiset ovat keskimäärin arvioineet inflaation tason noin 7 %-yksikköä yläkanttiin. 

Suomalaiset pärjäsivät ilokseni arvioissaan eurokollegoitaan selvästi paremmin. Toukokuussa suomalaiset kuluttajat arvioivat inflaation olevan 2,7 % kun toteutunut lukema oli 2,1 %. Eurooppalaiseen keskiarvoon verrattuna suomalaisten arviot ovat siis varsin lähellä totuutta! Pitkällä aikavälillä suomalaisillakin on ollut taipumus yliarvioida inflaation taso, keskimäärin arviot ovat menneet 1,7 %-yksikköä yläkanttiin. Note to myself: Vaikka itse teenkin inflaatioennusteita desimaalitasolla, omissa esityksissä ei ehkä kannata desimaaleja kauheasti pyöritellä.

Miksi arviot menevät niin paljon pieleen?

Tähän voi olla monta syytä.  Inflaatiota laskettaessa huomioidaan iso määrä tuotteita ja palveluita, myös ne, joiden hinnat eivät muutu. Nämä jäävät helposti ihmisiltä huomaamatta ja fokus on niissä tuotteissa, joiden hinnat ovat muuttuneet. Lisäksi ihmismieli toimii niin, että ikävänä koettu hintojen nousu huomataan helpommin ja muistetaan kauemmin ja siksi se korostuu ihmisten mielissä. 

Optimistisesti asiaa voisi tulkita myös niin, että inflaatio on euroalueella ollut sen verran vakaata, ettei ihmisten ole siihen kauheasti tarvinnut kiinnittää huomiota ja siksi ehkä arviotkin ovat vähän sattumanvaraisia. Ja onhan niin, että niin kauan kuin inflaatio on maltillista, ei siihen normiarjessa tarvitsekaan kiinnittää kauheasti huomiota. Toista se oli hyperinflaation aikaisessa Saksassa, jossa leivän hinta saattoi kaksinkertaistua muutamassa päivässä!

Oman varallisuuden osalta inflaatioon kannattaa kuitenkin kiinnittää huomioita. Inflaatio kun syö varojen ostovoimaa ja se tapahtuu helposti huomaamatta. Niinpä omille varoille, etenkin pidempiaikaisille säästöille, olisi hyvä saada tuottoa vähintään inflaation verran. Talletukset ovat tässä erityisesti tulilinjalla, sillä ne eivät tarjoa suojaa inflaatiota vastaan. Tällä hetkellä talletusten keskikorko on pyöreä 0 % ja inflaatio on noin 2 %. Vuodessa, parissa ostovoiman rapautuminen ei välttämättä paljoa tunnu, mutta vuosien kuluessa vaikutukset alkavat olla merkittäviä.

 

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Teksti on julkaistu aiemmin Taloustaidon blogissa.

Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija

Ajankohtaista