Sijoittajien käyttäytyminen koronakriisin aikana: Kuka hötkyili ja kuka toimi kuin oppikirjan unelma?

Koronakriisi ja sitä seurannut osakekurssien nopea lasku tarjosi hyvän tilaisuuden tarkastella sijoittajien käyttäytymistä. Niinpä me Säästöpankissa analysoimme rahastoasiakkaidemme liikkeitä akuutin kurssilaskun aikana ja sen jälkeen. Keskityimme nimenomaan osakerahastoihin, jotka ehkä suoraviivaisimmin heijastelevat muutoksia asiakkaiden riskinottohalussa.

Vain harva hötkyili

Isossa kuvassa tulokset ovat hyviä! Asiakkaamme pysyivät yllättävän rauhallisina kurssilaskun aikana. Lunastusten määrä toki kasvoi, mutta ei mitenkään radikaalisti. Teknologiakuplan puhkeamisen ja finanssikriisin kokeneena odotin suurempaa myyntiryntäystä. 

Optimistina tämän voi tulkita niin, että ihmiset ovat tulleet vuosien varrella tutummiksi sijoitusmarkkinoiden käyttäytymisen kanssa ja ymmärtävät, että jyrkätkin kurssilaskut kuuluvat asiaan ja pitkäjänteisyys on yksi menestyksekkään sijoittamisen kulmakivistä. Sijoitusneuvonnassa näitä asioita käydään jo lainkin vaatimusten vuoksi läpi ja ehkäpä myös sijoitusneuvojat ovat vuosien varrella oppineet paremmin käsittelemään asiakkaiden tunnetiloja. Lisäksi mediassa kirjoitetaan paljon sijoittamisesta ja sosiaalisen median kautta löytyy erilaisille säästäjille ja sijoittajille sopivia vertaisryhmiä. Ehkä kaikki tämä tuottaa nyt tulosta. 

Pieni kriitikko minussa tosin epäilee, että yksi syy myyntiaallon pienuuteen voi olla se, että kevään kurssilasku tapahtui poikkeuksellisen nopeasti, jolloin rauhallisimmat sijoittajat eivät edes ehtineet panikoitua ennen kuin kurssit jo kääntyivät takaisin nousu-uralle.  

Sukupuolten välillä ei merkittäviä eroja, ikäryhmittäin kylläkin

Sukupuolten välillä asiakkaidemme käyttäytymisessä ei havaittu merkittäviä eroja. Tämä oli hieman vastoin ennakko-odotuksiani. Useammassakin tutkimuksessa on aiemmin havaittu, että miehillä on taipumusta hötkyillä ja käydä kauppaa naisia enemmän. Toki on hyvä muistaa, että tarkastelumme rajoittui rahastosijoittajiin, jotka tyypillisesti ovat hidasliikkeisempiä kuin suorat osakesijoittajat.

Sen sijaan ikäryhmittäin katsottuna mielenkiintoisia eroja löytyi. Henkilökohtaisesti pelkäsin, että sijoittamisen vasta aloittaneet nuoret panikoisivat eniten ja unohtaisivat pitkän aikavälin suunnitelmansa kurssien rytistessä. Viime vuosina sijoitusmarkkinoille on tullut mukaan paljon uusia ensikertalaisia ja alkuvuoden kurssilasku saattoi olla monelle ensimmäinen kunnon laskumarkkina – ja ensimmäinen reaalimaailman testi siitä, miten omat hermot oikeasti kestävät. Ilahduttavaa olikin havaita, että nuorimmat ikäryhmät käyttäytyivät varsin rauhallisesti. Moni jopa käytti tilaisuutta hyväkseen ja lisäsi sijoituksiaan kurssilaskun jälkeen. 

Keski-ikäiset puolestaan käyttäytyivät kuin oppikirjojen malliesimerkit: kurssilaskussa ei lähdetty lunastelemaan, vaan sen sijaan kurssilaskua käytettiin hyväkseen ja kurssilaskun jälkeen vuosina 1970-1989 syntyneet asiakkaamme tekivät selvästi normaalia enemmän merkintöjä.  

Seniorit kokivat ”tuplakriisin”

Eniten kurssilasku aiheutti hermoilua ikääntyneimpien joukossa. Ennen vuotta 1950 syntyneet lunastivat suhteellisesti eniten osakerahastojaan ja he eivät myöskään hyödyntäneet kurssilaskua uusien ostosten tekemiseen, vaan merkinnät jäivät loppukeväällä selvästi alkuvuotta matalammalle tasolle. 

Seniorien hermoilu voi hyvinkin olla perusteltua. Siinä kun nuorilla sijoittajilla on aika puolellaan, ikääntyneemmillä voi olla akuutimpaa miettiä jopa omien sijoitusten purkamista kulutustarpeita varten. Mitä lyhyempi on sijoitusaika, sitä vähemmän aika ehtii korjaamaan kurssilaskun aiheuttamia vaurioita. 

Lisäksi myös psykologiset tekijät saattoivat vaikuttaa: koronakriisi iski ikääntyneisiin sijoittajiin kahta kautta – varallisuuden menettämisen pelko yhdistyi pelkoon terveydestä koronan ollessa vakavampi sairaus ikääntyneille. Kriisi koettiin ”tuplana”.

Tuore Kiinassa tehty tutkimus antaa tukea tälle ajatukselle. Kiinassa tutkittiin ihmisten riskinottohalua ennen ja jälkeen koronan puhkeamisen. Tutkimuksessa havaittiin, että niillä alueilla, missä koronaa esiintyi eniten, myös ihmisten riskinottohalu laski eniten. Tämä kertoo siitä, että ihmisten riskinottohalu ei ole staattinen, vaikka sijoitussalkkua rakennettaessa usein näin ajatellaankin. Riskinottohalua muokkaavat elämänkokemukset, mutta se voi myös muuttua akuutisti. 

Niinpä kriisit ja kurssilaskut ovat myös hyviä paikkoja oppia omasta käyttäytymisestään sijoittajana: iskikö paniikki vai hyödynsitkö kurssilaskua mahdollisuuksiesi mukaan? Ehkäpä opit jotain itsestäsi, mikä on hyvä pitää mielessä seuraavan kurssilaskun iskiessä. 

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehden blogissa 18.8.2020.