Sijoittamisen riskit

Kaikkeen sijoitustoimintaan liittyy riskejä. Riskin suuruutta voi säädellä omilla valinnoilla, ja pitkäjänteisessä sijoittamisessa riskiä voi myös käyttää hyödyksi.

Sijoittamisen riskit.

Riski tarkoittaa mahdollisuutta menettää sijoitettu raha. Ei ole takeita, että myydessäsi rahasto-osuuksia tai osakkeita tekisit voittoa tai saisit samaa hintaa kuin niistä itse maksoit.

Korkean riskin sijoituskohteissa tämän toteutuminen on suurempi. Mutta riskin kanssa käsi kädessä kulkee tuotto-odotus: mitä isompi riski, sitä isommat voivat olla myös mahdolliset tuotot.

Mikä on sinun riskinsietokykysi?

Sijoituskohdetta valitessa on olennaista pohtia, miten paljon haluat tai pystyt ottamaan riskiä. Onko sinulle tärkeintä se, että sijoitukset eivät mene ainakaan miinukselle? Vai nukutko hyvin, vaikka rahaston arvo putoaisi jossain kohtaa reilusti pakkasen puolelle? 

Sijoituskohteissa on vaihtoehtoja monenlaisille riskiprofiileille. Matalin riski ja tuotto ovat korkorahastoissa. Seuraavina tulevat korko- ja osakesijoituksia erilaisin painotuksin yhdistävät yhdistelmärahastot ja osakerahastot . Suurin tuotto, mutta myös riski, on osakesijoituksissa.

Pitkä sijoitusaika ja hajauttaminen tasoittavat riskiä

Suhdanteet eli talouden vaihtelut elävät jatkuvasti. Kun sijoitat pitkällä tähtäimellä, ehdit nähdä kursseissa monia laskuja ja nousuja. Pitkä sijoitusaika mahdollistaa myös ajallisen hajauttamisen. Sijoittamalla säännöllisesti, esimerkiksi kerran kuussa, pystyt hyödyntämään talouden vaihteluita. Markkinoiden sukeltaessa saat ostettua rahasto-osuuksia tai osakkeita edullisemmin, ja nousun aikana sijoitustesi arvo kohoaa. Vanha vinkki kuuluukin: osta halvalla, myy kalliilla.

Maantieteellisessä hajauttamisessa valitaan sijoituskohteita laajalta alueelta, esimerkiksi Suomen sijaan koko Euroopasta tai vaikka maailmanlaajuisesti. Hajauttaa voi myös eri toimialoille esimerkiksi teollisuuteen, rakentamiseen ja teknologiaan. Se pehmentää yksittäisen toimialan vaikeuksista johtuvaa markkinalaskua sijoituksissasi. Esimerkiksi korona-aikana vähittäiskauppa on vahvistunut ja matkustus kärsinyt – aina on voittajia ja häviäjiä.

Osakesijoittamisessa kannattaa pyrkiä pitkäaikaisuuteen

Osakkeisiin voi sijoittaa joko suorilla osakeostoilla tai rahastojen kautta. Rahasto voi koostua pelkästään osakkeista tai muodostaa yhdistelmärahaston korkosijoitusten kanssa.

Pitkäaikaisena sijoituksena osakkeet ovat olleet eri sijoitusvaihtoehdoista historiallisesti kaikkein tuottavimpia. Mennyt ei kuitenkaan ole tae tulevasta, ja markkinoiden liikkeet voivat olla rajujakin. Jos sijoitusaika on hyvin lyhyt, suorien osake- ja osakerahastosijoitusten riskit ovat suuret. Tämän vuoksi osakerahastoissa suositellaan vähintään seitsemän vuoden sijoitusaikaa.

Osakesijoittamisessa voi toteutua kahdenlaisia riskejä:

Yritysriskillä tarkoitetaan sitä, kuinka sijoituskohteena oleva yritys pärjää suhdanteiden vaihdellessa. Riskiä voidaan pienentää hajauttamalla eli sijoittamalla yksittäisen yrityksen sijaan useisiin yrityksiin kansainvälisesti ja eri toimialoja edustaviin yrityksiin.

Markkinariskillä tarkoitetaan osakekurssien yleistä kehitystä, joka koskee kaikkia yrityksiä. Kehityksen suunta vaikuttaa rahaston arvoon laskevasti tai nostavasti. Markkinariskiä ei voida kokonaan poistaa, mutta salkunhoitaja voi osittain suojautua markkinamuutoksilta johdannaisten avulla.

Korkorahaston arvo nousee, kun korot laskevat

Korkorahastoissa korkoja ei ajatella samalla tavalla kuin perinteisillä tileillä tai osakemarkkinoilla. Voiton tekeminen koroilla toimii täysin päinvastoin.

Osakesijoittamisessa pyritään ostamaan osakkeita hintojen ollessa alhaalla, mutta korkorahastoihin kannattaa sijoittaa silloin, kun markkinakorot ovat mahdollisimman korkealla. Koron laskiessa korkopaperien arvo vahvistuu.

Korkopapereihin sijoittajana olet siis voitolla, kun korot laskevat suhteessa sijoitusajankohtaan ja tappiolla, kun ne nousevat. 
  

Korkorahastoissa voi toteutua kahdenlaisia riskejä:

Liikkeeseenlaskijariski eli luottoriski koskee lainanottajan maksukykyä: tulevatko velan korot ja pääoma maksettua eräpäivään mennessä? Turvallisimpia tämän riskin suhteen ovat valtion ja muiden julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat joukkolainat ja riskipitoisempia yritysten liikkeeseen laskemat joukkolainat. 

Myös mahdollinen tuotto on suhteessa riskiin: korkotuotto on pienempi vähäriskisemmissä joukkolainoissa ja suurin eniten riskiä sisältävissä joukkolainoissa.

Korkoriski aiheutuu korkojen muutoksista. Korkojen noustessa joukkolainojen arvo heikkenee ja korkojen laskiessa arvo nousee. Korkoriski on pienin lyhyissä korkopapereissa.

Valuuttakurssien muutos aiheuttaa valuuttariskiä

Mikäli sijoitukset tehdään muussa valuutassa kuin sijoittajan kotivaluutassa, sijoituksiin liittyy valuuttariski.

Valuuttariskillä tarkoitetaan riskiä siitä, miten valuutat liikkuvat suhteessa kotivaluuttaan. Esimerkiksi amerikkalaisiin osakkeisiin sijoittava euromääräinen rahasto hyötyy, jos dollari vahvistuu suhteessa euroon. Dollarin heikentyessä rahasto vastaavasti kärsii.

 

Rahaston sijoituspolitiikka antaa viitteitä rahaston riskeistä. Se, millaisin määrityksin ja periaattein rahasto sijoittaa, antaa myös viitteitä rahaston riskistä. Riskipolitiikka selviää rahaston säännöissä. 

Lue lisää riskeistä rahastoesitteestä.


Tahdotko tietää lisää sijoittamisesta. Varaa aika tai jätä yhteydenottopyyntö, niin laitetaan sijoitussuunnitelmasi yhdessä kuntoon.

Kategoriat
...