Hyvä sijainti ei takaa asunnon arvon positiivista kehitystä

– Koti on suurimmalle osalle suomalaisista suurin ja tärkein investointi, ei mikään kertakulutushyödyke. Siksi sitä kannattaisi huoltaa säännöllisesti, sanoo Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Esa Jäntti.

– Sillä, miten kodissa asutaan ja eletään, on iso merkitys asunnon rakenteiden ja pintojen kunnon sekä sisäilman laadun kannalta, Jäntti ja Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen korostavat. – Omalla viitsimisellä voi vaikuttaa yllättävänkin paljon asunnon arvoon.

– Välittäjiemme kanssa jutellessa nousee usein esiin se, miten eri lailla asuttuja asuntoja meillä Suomessa on. Uusiakin asuntoja on asuttu piloille muutamassa vuodessa, kun omaisuudesta ei ole jaksettu pitää huolta, sanoo Rantanen. – Jokaisen asunnonostajan ja osakkaan kannattaisi ongelmatilanteiden ennalta ehkäisemiseksi lukea huolella läpi taloyhtiön vastuunjakotaulukko, johon on kirjattu taloyhtiön ja osakkaiden vastuut erikseen.

– Vaikka hyvällä alueella sijaitseva taloyhtiö olisi kuinka hyvin ylläpidetty ja hoidettu, mutta myytävässä huoneistossa kaikki pinnat, kiinteät kalusteet ja kodinkoneet surkeassa kunnossa ja käyttöikänsä päässä, voi asunnon arvo poiketa merkittävästi alueen yleisestä hintatasosta. Huonosti pidetylle asunnolle on myös vaikeaa löytää ostajaa, ainakaan ilman perusteellisia, rakenteita avaavia ja useita tuhansia euroja maksavia kuntotarkastuksia.

– Näin rahoittajankin näkökulmasta sillä, miten asuntoa on pidetty, on iso merkitys asunnon vakuusarvolle lainaneuvotteluissa, korostaa Jänttikin.

Kotitalousvähennyksestä kannattaa ottaa täysi hyöty

– Kotitalousvähennystä hyödyntämällä voi oman asunnon kunnostustöitä tehdä halutessaan samaan tahtiin kuin yhtiössä tehdään huolto- ja remonttitöitä. Verottajan tarjoamaa tuhansien eurojen arvoista etua kannattaa käyttää hyväksi oman asunnon tai kesämökin säännöllisessä huoltamisessa, jos vain pystyy, sanoo Rantanen.

– Kotitalousvähennyksen yhteiskunnallinenkin vaikutus on merkittävä. Se on luonut uuden käsityöläistaitoihin perustuvan palveluteollisuuden Suomeen, ja sen avulla pidetään yllä tärkeää ammattiosaamisen yhteiskuntaa, Jäntti jatkaa. – Kotitalousvähennyksen synnyttämän positiivisen kehän seurauksena Suomeen syntyy koko ajan uusia yrityksiä, korjaamisen laatutaso nousee ja hintataso pysyy järkevänä.

Asunnon ja asunnonomistajan talouden säännöllinen "reality check" olisi kaikkien etu

– Pankkeja valvoja sääntely määrittää vakuusarvokäytäntöjä ja sitä kuinka paljon kuluttaja saa lainaa. Tulevaisuudessa vakuusarvioinnit voisivat olla tiukempiakin vaikka niin, että asunnon ja kiinteistön arvo tulisi tarkistuttaa esimerkiksi viiden tai 10 vuoden välein, pohtivat Jäntti ja Rantanen.

– Koska Suomessa asuntolainat ovat keskimäärin 20–25 vuoden mittaisia, pitäisikö asunnossa voida käydä tarkistamassa sen todellinen kunto määräajoin? Jos asunnosta ei ole pidetty huolta, sen arvo poikkeaa merkittävästi lainanottohetkestä eikä vakuus riitä enää lainamäärään, pitäisikö pankeilla olla mahdollisuus neuvotella uudelleen lisävakuuden määrästä tai lainaehdoista, Jäntti ja Rantanen kysyvät.

– Näin voisimme maksimoida ihmisten tärkeimmän omaisuuden arvoa ja minimoida tehokkaammin pankkien luottotappioriskejä, sanoo Jäntti. – Luottotappioita kirjautuu usein nimenomaan siksi, että vakuuden kohde on pilattu asumisella tai välttämättömien korjausten laiminlyönneillä.

– Jos asunnon vakuusarviointi olisi pakollista viiden vuoden välein, se tarjoaisi pankeille hyvän mahdollisuuden keskustella asiakkaan kanssa myös hänen perhetilanteensa ja asumisen tarpeiden mahdollisista muutoksista, taloyhtiössä suunnitteilla olevista remonteista ja niihin varautumisesta esimerkiksi kuukausisäästämällä, Jäntti jatkaa. – Pankit pystyisivät auttamaan asiakkaitaan paremmin ja reagoimaan mahdollisiin ongelmiin riittävän nopeasti.

– Jokaisen asunnonomistajan tulisi myös käydä säännöllisin väliajoin läpi oma asumistaloutensa tilanne kysymällä itseltään: Onko minulla varaa nykyiseen asuntooni? Onko asunto kunnossa? Mitä huolto- ja korjaustöitä asunto vaatii lähitulevaisuudessa? Voisinko lyhentää lainaa nykyistä nopeammin? Miten voisin hyödyntää kotitalousvähennystä kodin kunnon ylläpidossa?

– Kansallisvarallisuudestamme valtaosa on asunnoissa ja kiinteistöissä. Niiden kunnon tarkastaminen määräajoin nykyistä tehokkaammalla valvonnalla olisi kaikkien etu – niin omistajan, pankin kuin välittäjänkin, painottaa Rantanen.

 

Ota yhteyttä, niin jutellaan aiheesta lisää:

Jukka Rantanen
Toimitusjohtaja, Sp-Koti Oy
050 341 1391
jukka.rantanen@spkoti.fi

 
Esa Jäntti
Toimitusjohtaja, Nooa Säästöpankki
0400 383 348
esa.jantti@saastopankki.fi