Kahdella paikkakunnalla asuminen on uusi nouseva ilmiö pk-seudulla

Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen ja Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Esa Jäntti uskovat kahdella paikkakunnalla asumisen jäävän pysyväksi ilmiöksi Suomessa koronan jälkeenkin ja kaupungistumisen jatkumisesta huolimatta.

– Luotettavasti toimivat nopeat mobiiliyhteydet mahdollistavat tänä päivänä sujuvan työnteon sijainnista riippumatta, syrjäseuduilla ja saaristossakin, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen. – Monien yritysten etätyöpakot ja -suositukset korona-aikana ovat mahdollistaneet sen, että ihmiset ovat voineet viettää mökeillään ja vapaa-ajan asunnoillaan pidempiä aikoja. Kun työt hoituvat yhtä hyvin sieltäkin käsin, on kaupunkikodissa tullut vietettyä vähemmän aikaa. Luonnon rauha vetää puoleensa.

– Vielä toistaiseksi Suomessa ei ole mahdollista olla kirjoilla kahdella paikkakunnalla tai vapaa-ajan asunnolla, ellei sen käyttötarkoitukseksi ole rekisteröity ympärivuotinen ja vakituinen asuminen, jatkaa Rantanen. – Jos haluat saada vakituisen osoitteen vapaa-ajan asunnoksi rekisteröidylle mökillesi, sinun on haettava sille käyttötarkoituksen muutosta. Monissa kunnissa, esimerkiksi Hämeenlinnassa, on jo lähdetty keventämään rakennusmääräyksiä niin, että vapaa-ajan kohteita on saatu muutettua ympärivuotisiksi asunnoiksi.

– Kahdella paikkakunnalla kirjoilla olemisen mahdollistamista kannattaisi selvittää, sanoo Rantanen. – Vapaa-ajan asunnon tulisi kuitenkin olla ympärivuotiseen asuinkäyttöön soveltuva, ja verotulot tulisi jakaa oikeudenmukaisesti kahden kunnan kesken.

Vapaa-ajan asuntojen kauppahuuma jatkuu

– Mökkikauppa käy edelleen hurjana koko Suomessa. Tämän vuoden tammi–toukokuun aikana on vapaa-ajan asunto- ja mökkikauppoja tehty 32 prosenttia enemmän kuin viime vuoden samana ajankohtana, kertoo Rantanen.*

– Helsingissä ja pk-seudulla asuvat hakevat vapaa-ajan asuntoja 200 kilometrin säteellä kotiosoitteesta, kun muualla Suomessa asuville sopivan mökkimatkan raja kulkee 100 kilometrissä.

Rantasen mukaan helsinkiläiset ovat kiinnostuneimpia Etelä-Suomen rannikkoseuduista. Hanko, Raasepori ja Kemiönsaari ovat halutuimpia alueita, joissa käyvät nyt saaripaikatkin hyvin kaupaksi. Myös Kanta-Häme, Päijät-Häme, Loviisa ja Saimaa vetävät pk-seutulaisia puoleensa. Mikkelin seutu on ollut erityisen suosittu.

– Myös Pohjois-Suomessa ja laskettelukeskuksien läheisyydessä on kauppa käynyt ennätysvilkkaasti. Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa kauppamäärät ovat kasvaneet vuodessa 100–200 prosenttia, ja Lapissakin 80,7 prosenttia. Ostajat ovat pääosin pk-seudulta, kertoo Rantanen. – Myös tonttikauppa on käynyt näillä alueilla kuumana. Laskettelukeskusten ympärillä rakennetaan nyt paljon.

– Kova kysyntä on nostanut mökkien ja vapaa-ajan asuntojen hintoja paikoin rajustikin. Maanmittauslaitoksen mukaan tammi–huhtikuun välisenä aikana mökkien keskihinta nousi 21 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta.

Kolmekymppiset kaupunkilaiset ovat uusi ostajaryhmä mökkimarkkinoilla

– Koronan synnyttämä uusi ilmiö asuntomarkkinoilla on sekin, että nyt mökkejä ja vapaa-ajan asuntoja ostavat myös milleniaalit ja nuoret aikuiset. Ennen koronaa 20–40-vuotiaat eivät olleet kiinnostuneita mökkeilystä tai kotimaan matkailusta, vaan he käyttivät mieluummin lomansa ja rahansa matkusteluun, kertoo Rantanen.

– Meillä pankissakin kakkosasuntojen suosion kasvu näkyy. Mökkien ja vapaa-ajan asuntojen lainahakemukset ovat lisääntyneet selvästi, sanoo Jäntti.

– On hyvä muistaa, että kakkosasunto on myös sijoitus, johon pätevät samat säästämisen ja sijoittamisen elementit kuin ykköskotiin. Kuitenkin arvonkehitys, myyntinopeus ja ylläpitovelvoitteet voivat poiketa merkittävästi esimerkiksi kerrostalokodista. Näistä asioista kannattaa keskustella pankin asiantuntijoiden kanssa ja hyödyntää heidän osaamistaan, korostaa Jäntti.

*Lähde: Kiinteistönvälitysala ry:n Hintaseurantapalvelu

 

Ota yhteyttä, niin jutellaan aiheesta lisää:

Jukka Rantanen
Toimitusjohtaja, Sp-Koti Oy
050 341 1391, jukka.rantanen@spkoti.fi

Esa Jäntti
Toimitusjohtaja, Nooa Säästöpankki
0400 383 348, esa.jantti@saastopankki.fi