Pk-seutu tarjoaa erityyppisille asuntosijoittajille kiinnostavia mahdollisuuksia

Pk-seudun asuntomarkkinoilla on uutta kotia etsivien lisäksi liikkeellä paljon myös asuntosijoittajia. Muuttunut markkinatilanne ja alhaiset korot tarjoavat myös yhä useammalle nuorelle mahdollisuuden oman varallisuuden kerryttämiseen asunto-osakkeilla. Monilla pk-seudun asuinalueilla on tällä hetkellä potentiaalia hyvään arvonnousuun kohtuullisen vuokratuoton lisäksi.

Säästöpankin brändikuva: puinen kolikko.

– Asuntosijoittajien profiileissa on tänä päivänä isoja eroavaisuuksia. Myös sijoittajien motiivit ja draiverit ovat yksilöllisiä. Oma näppituntumani on, että sijoittajaprofiilissa skaala on leventynyt viime vuosien aikana melkoisen paljon, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen. 

– On vaikea määritellä pk-seudun asuntomarkkinoilla liikkuvaa tyypillistä sijoittajaa. Ammattimaisten 40–60-vuotiaiden sijoittajien rinnalle asuntosijoittajaksi on tullut paljon ihan tavallisia työssäkäyviä suomalaisia ja nuoria, kertoo kiinteistönvälittäjä Jyrki Tavaila Sp-Koti Urbaaneista.

– Monet nuoret tekevät asuntosijoittamista tänä päivänä hyvin systemaattisesti ja ammattimaisesti kartuttaakseen varallisuuttaan. Osa hakee itselleen riittävää vuokratuottoa ilman arvonnousutarvetta, osalle myös se on tärkeää. He myös käyttävät usein rohkeasti velkavipua oman pääomansa mahdollisimman nopeaan kasvattamiseen, riskit kuitenkin hienosti tiedostaen, Tavaila jatkaa.

– Sijoittajat myös hakevat erilaisia asuntotyyppejä. Uudet asunnot kiinnostavat yhä monia, kertoo Tavaila. – Uudisasuntoa ei välttämättä hankita pitkäaikaiseksi sijoituskohteeksi, vaan omistuksesta luovutaan lainanyhennysten alkaessa. Uudiskohteissa yhtiölainan osuus voi olla 70 prosenttia, jolloin ensimmäisten vuosien lyhennysvapaiden ansiosta oman pääoman tuotto voi nousta jopa 13–14 prosenttiin.

– Lyhennysvapaat ovat pian päättymässä monissa uusissa yhtiöissä pk-seudulla. On jännittävää nähdä, millä tavoin se tulee vaikuttamaan asuntomarkkinaan, sanoo Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Esa Jäntti.

Hyvää arvonnousua odotettavissa Länsimetron ja Raidejokerin varrella

– Sijoittajat hakevat yleisimmin asuntoja alueilta, joista he uskovat saavansa parasta mahdollista vuokratuottoa, jonka he kokevat tuntevansa parhaiten ja joita itse arvostavat, kertoo Tavaila. – Länsimetro ja Raidejokeri ovat merkittäviä draivereita tällä hetkellä. 

–  Moni sijoittaja on valmis lähtemään kaupungin ytimestä kauemmas tuottovaatimusten vetämänä, jos julkiset liikenneyhteydet ovat hyvät ja palvelut riittävän lähellä. Monet ovat myös kääntäneet katseensa yksiöistä kaksioihin ja kolmioihin. Niiden osuus sijoittajien tekemistä kaupoista on kasvanut.

– Helsingin ykkös- ja kakkosalueilla asuntojen hinnat ovat nousseet 40–45 prosenttia viimeisten 10 vuoden aikana. Kolmosalueella hinnat ovat nousseet selvästi vähemmän, reilu 20 prosenttia. Tulee mieleen, kuinka paljon suhteellinen ero voi kasvaa ennen kuin se alkaa näkyä kysynnässä ja tarjonnassa. Uskon, että vaikka hinnat ovat jo jonkin verran nousseetkin, Helsingin kolmosalue ja Länsimetron lähialueet Espoossa tarjoavat asuntosijoittajille edelleen arvonnousupotentiaalia, Tavaila toteaa.

– Myös monet 70-luvulla rakennetut alueet ja yhtiöt pk-seudulla saattavat tarjota kiinnostavia mahdollisuuksia sijoittajalle, joka ei pelkää linjasaneerauksista ja peruskorjauksista johtuvaa väliaikaista pientä hintojen notkahdusta, pohtii Tavaila.

Uusia asuntosijoittamisen ilmiöitä pk-seudulla

– Asuntosijoittamisessa on ollut jo jonkin aikaa nähtävissä pari selvää trendiä. Monet pariskunnat ovat lastentulon myötä laittaneet oman kaupunkiasuntonsa vuokralle ja muuttaneet keskustan ulkopuolelle isompaan perheasuntoon vuokralle. Vuokra-asunnon kulut katetaan arvokkaalla paikalla olevan pienemmän oman asunnon vuokratuotolla. Ajatuksena on muuttaa takaisin omaan, koko ajan arvoaan kasvattavaan kaupunkikotiin takaisin lasten kasvettua isoiksi, Rantanen kertoo.

– Uusi ilmiö on sekin, että isoissa omakotitaloissa asuvat, eläkeikää lähestyvät pariskunnat hankkivat nyt pienempiä kerrostaloasuntoja tulevaisuuden kodeikseen. He ostavat asunnon itselleen, mutta vuokraavat sitä ensimmäiset vuodet sijoitusasuntona. Tähänkään ei ole ollut mahdollisuutta menneinä vuosikymmeninä, Rantanen jatkaa.

– Markkina on tosiaan muuttunut paljon. Moni ensiasunnon ostaja ostaa sijoitusasunnon, mutta jatkaa vuokralla asumista. Se on ihan fiksua, jos vuokratuotolla pystyy maksamaan omat asumiskulunsa ja vielä hoitamaan ostamansa asunnon rahoituskuluja, jatkaa Jäntti. 

– Jokainen toteuttaa näissä ratkaisuissaan omia tulevaisuuden unelmiaan. Jo se on hyvää talouden suunnittelua itsessään, Jäntti muistuttaa. – Yhdessä talouden asiantuntijan kanssa voi sijoittamisesta kiinnostunut luoda fiksun sijoitusstrategian ja toimintamallin, jotka auttavat unelmien todeksi tekemisessä.


Ota yhteyttä, niin jutellaan aiheesta lisää:


Jyrki Tavaila

Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, osakas, Sp-Koti Urbaanit 

050 562 3435, jyrki.tavaila@spkoti.fi

 

  

Jukka Rantanen

Toimitusjohtaja, Sp-Koti Oy                    

050 341 1391, jukka.rantanen@spkoti.fi

 
 
  
Esa Jäntti
Esa Jäntti 
 
Toimitusjohtaja, Nooa Säästöpankki
 
Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija

Ajankohtaista