Talousneuvonta työsuhde-etuna houkuttelee suomalaisia

Nooa Säästöpankin YouGov Finlandilla 9.3.–14.3.2021 teettämän kyselytutkimuksen* mukaan yli 50 prosenttia 18–65-vuotiaista työssäkäyvistä suomalaisista haluaisi työsuhde-etuna työnantajan järjestämää neuvontaa talouteen ja sijoittamiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää talousasioiden vaikutusta toimintakykyyn työssä ja vapaa-ajalla sekä vastaajien kiinnostusta talouden neuvontapalveluihin.

– Suomessa raha on tabu. Siitä ei puhuta. Pankinkin kanssa keskustellaan valitettavasti yleensä vain marginaalista, toteaa Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Esa Jäntti. – Tämä huomioon ottaen en ole yllättynyt siitä, että valtaosa työssäkäyvistä suomalaisista on kiinnostunut työnantajan työsuhde-etuna tarjoamasta neuvonnasta oman talouden hallintaan, sijoittamiseen ja säästämiseen. Erityisen kiinnostuneita henkilökohtaisesta neuvonnasta ovat 18–35-vuotiaat.

Henkilökohtaiset talousasiat heikentävät toimintakykyä työssä

Kaikista työssäkäyvistä suomalaisista 19 prosenttia ja alle 27 000 euroa vuodessa ansaitsevista 28 prosenttia kokee kokee henkilökohtaisten talousasioiden heikentäneen heidän toimintakykyään työssä viimeisen viiden vuoden aikana. Oman talouden suunnittelu parantaa merkittävästi hyvinvointia ja kykyä selvitä muuttuvissa tilanteissa.

– Säästöpankin vuosittain teettämän säästämisbarometrin mukaan alle 20 000 euroa vuodessa tienaava pientuloinen, joka suunnittelee pitkäjänteisesti omaa talouttaan, saa säästettyä suurin piirtein saman verran kuin lyhytjänteinen 60–80 000 vuodessa tienaava hyvätuloinen. Kaikkien siis kannattaa suunnitella talouttaan, korostaa Mali.

Suomalaiset ovat varautuneet huonosti tulojen äkilliseen loppumiseen

– Tutkimustulokset kertovat karua kieltä siitä, miten vähän suomalaiset suunnittelevat omaa talouttaan ja miten huonosti talouden ikäviin yllätyksiin varaudutaan. Työssäkäyvistä 40 prosenttia pärjäisi korkeintaan kuukauden, jos säännölliset tulot loppuisivat nyt. Joka viides ei suunnittele omaa talouttaan lainkaan ja neljänneskin vain noin kuukauden päähän, kertoo Nooa Säästöpankin talousvalmentaja Terhi Mali. – Suomalaiset myös arvioivat talouden hallinnan taitonsa paremmiksi kuin oman taloudellisen tilanteensa. Eli vaikka vaurastumisen keinot ovat tiedossa, niitä ei jostain syystä käytetä.

Työntekijöiden taloudellisten ongelmien ennalta ehkäisy on yritystenkin etu

– Vaikka maksuhäiriömerkintöjä on jo lähes 400 000 suomalaisella, kolmella viidestä työssäkäyvästä raha-asiat ovat kunnossa, Mali jatkaa. – Kuitenkin yli puolet kyselyymme vastanneista haluaisi saada apua vaurastumisen ja säästämisen suunnitteluun. Oman kulutuksen ja velkaantumisen hallintaan kertoi tarvitsevansa apua lähes neljännes vastaajista.

– Talouden valmennukseen liittyy turhia pelkoja sekä yrityksissä että palkansaajissa. Me haluamme poistaa näitä pelkoja sekä madaltaa ihmisten kynnystä vaatia pankiltaan kokonaisvaltaisempaa apua talouteensa, Esa Jäntti sanoo. – Monet pelkäävät turhaan, että avoimuutta käytettäisiin heitä vastaan. Me haluamme olla pitkäaikaisia kumppaneita asiakkaillemme ja auttaa heitä selviytymään vaikeistakin tilanteista.

– On yritystenkin etu, että työntekijöillä ovat raha-asiat kunnossa, eikä vakavia ongelmia pääse syntymään. Tutkimuksemme osoittaa, että taloudellisella stressillä on valtava vaikutus ihmisen työkykyyn ja työssä jaksamiseen, kertoo Mali. – Ja todella moni hyvin toimeentulevakin kantaa jatkuvaa huolta taloudellisesta turvallisuudestaan.

Taloudellinen neuvonta on työsuhde-etu siinä missä liikuntasetelit ja polkupyörä

– Taloudellisen hyvinvoinnin merkitystä ei ole vielä riittävästi huomioitu yhteiskunnassamme, esimerkiksi työterveydessä työkykyyn ja työssä jaksamiseen vaikuttavana tekijänä, väittää Jäntti. – On hienoa, että meillä on velkaneuvontaa sekä apua ja palveluja maksuhäiriöisille ja peliriippuvaisille. Taloudellista neuvontaa kannattaisi kuitenkin antaa kaikille jo ennen taloudelliseen ahdinkoon joutumista.

– Nooassa työntekijät saavat työsuhde-etuna talouden valmentamista, vaikka olemme raha-asioiden ammattilaisia. Kyse on yrityksen tulojen ja kulujen balanssista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, sanoo Jäntti.

– Jos yrityksellä on juuri nyt talous erityisen tiukalla, on sille entistä tärkeämpää pitää kiinni huipputekijöistä. Tarjoamalla työsuhde-etuna taloudellista neuvontaa yritykset voivat erottua vastuullisina ja välittäjinä työnantajina yhtä lailla rekrymarkkinoilla kuin korona-ajan ikävissä lomautustilanteissa.

– Yrityksissä kannattaa laskea, kuinka paljon työntekijöiden huonot yöunet ja jatkuva stressi toimeentulosta tulevat sille maksamaan. Tutkimukseemme vastanneista nimittäin joka kymmenes kertoi toimintakykynsä heikentyneen ja sairauspoissaolojensa lisääntyneen rahahuolien takia, kertoo Jäntti.

Voit ladata koko tutkimusraportin täältä.

 

Ota yhteyttä, niin jutellaan aiheesta lisää:

Esa Jäntti 
Toimitusjohtaja, Nooa Säästöpankki 
0400 383 348, esa.jantti@saastopankki.fi

Terhi Mali
Talousvalmentaja, Nooa Säästöpankki
040 657 7041, terhi.mali@saastopankki.fi

 

* YouGov Finland toteutti tutkimuksen sähköisenä kyselynä 9.3.–14.3.2021 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat 18–65-vuotiaat suomalaiset palkansaajat ja yrittäjät. Lähtöotos oli satunnaisotos työelämässä mukana olevista, ja lopullinen otos painotettu sukupuolen mukaan tasan. Kokonaistuloksissa (N=100) keskimääräinen virhemarginaali on noin +- 3 %-yksikköä suuntaansa (95 %:n luottamustasolla).