Helsingin kantakaupungin vanhoissa taloyhtiöissä voi piillä yllätyksiä

Asunnonostajan kannattaa ennen lopullista ostopäätöstä ja tarjouksen jättämistä perehtyä huolellisesti taloyhtiön kaikkiin papereihin, talouteen, kuntoon, korjaushistoriaan ja tulevaisuuden investointisuunnitelmiin. Erityisen huolellinen on syytä olla, jos on hankkimassa asuntoa Helsingin kantakaupungissa. Siellä vanhojen taloyhtiöiden vastikkeet saattavat nousta merkittävästi lähivuosina pakollisten korjausten ja asumismukavuutta lisäävien investointien myötä.

Elämä on täynnä yllätyksiä ja niihin kannattaa varautua.

– Kantakaupungin monissa vanhoissa taloyhtiöissä on korjausvelkaa paljon. Lähivuosina näitä yhtiöitä odottavat väistämättä isot ja kalliit peruskorjaukset. Pakollisten korjausinvestointien lisäksi monissa yhtiöissä on painetta muun muassa autopaikkojen sähköistämiseen ja hissien rakentamiseen. Ei mitään pieniä ja halpoja urakoita nekään, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen

– Pääkaupunkiseutu on metropolialue, missä autokannan sähköistyksen aste tulee olemaan suurempi kuin muualla Suomessa. Kaikilla taloyhtiöllä ei ole autohallipaikkoja, vaan yleensä autopaikat sijaitsevat sisäpihoilla. Niiden sähköistäminen edellyttää lähes aina myös pihan saneerausta, vähintäänkin asfaltin aukirepimistä, mikä sekin on taas uusi kustannuserä osakkaille.

– Koska autopaikkoja on tarjolla usein vain muutamia, uusille osakkaille ne vapautuvat yleensä vasta jonotuksen kautta. Ne, joilla ei ole omaa autoa, eikä autopaikkaa, eivät välttämättä ole kiinnostuneita laittamaan rahaa naapureiden sähköautojen latauspisteisiin, sanoo Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Esa Jäntti. – Sama haaste koskee myös hissiremontteja. Ykköskerroksessa asuva ei ehkä äänestä hissiremontin puolesta, eikä pidä reiluna, että joutuu maksamaan suhteessa saman hissistä kuin ylemmissä kerroksissa asuvat ja hissiä käyttävät.

– Kannattaa kuitenkin muistaa, että toteuttamalla hissi- tai autosähkötolppahankkeet voi oman asunnon arvo kohota entisestään, niin ylä- kuin alakerroksissakin. Yhtiön ajantasaistaminen vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita on yleensä hyvä investointi, Jäntti jatkaa.

Eripura saattaa lisääntyä taloyhtiöissä, kun korjausvastikevelka on jo valmiiksi kova ja päälle pitäisi vielä löytää rahaa uusien investointien kattamiseen, Jäntti pohtii. – Siksi on tärkeää, että asukkaat, osakkaat ja vuokralaiset kävisivät avointa dialogia keskenään ja tieto taloyhtiön tulevista remonteista ja suunnitelmista kulkisi kaikkien välillä. 

– Näin someaikana viestintä ja vapaamuotoinen keskustelu esimerkiksi hallituksen ja kaikkien osakkaiden välillä onnistuu helposti, jopa ad hockina. Taloyhtiön yhteisistä asioista ja tulevaisuuden investoinneista kannattaisi keskustella muulloinkin kuin pikaisesti kerran vuodessa yhtiökokouksessa.

Taitavan isännöinnin rooli kasvaa entisestään

– Monissa kantakaupungin perinteisissä omistustaloyhtiöissä asuu tänä päivänä enemmän vuokralaisia kuin osakkeenomistajia. Kun asunnon omistaja ei itse asu yhtiössä, käy helposti niin, ettei hänellä ole kiire remonttien kanssa. Kuitenkin on myös asuntosijoittajan etu, että taloyhtiöstä pidetään hyvää huolta, eikä kiinteistön kunnossapidosta laisteta, Rantanen painottaa. – Pitkällä juoksulla sijoittajien hakema tuotto tulee myös omaisuuden mahdollisesta arvonoususta ja vähintäänkin arvon säilymisestä.

– Ammattitaitoisen isännöinnin merkitys tulee kasvamaan entisestään. On tärkeää, että isännöitsijä on pätevä ja luotettava ja että hänellä on ammatillista osaamista kiinteistön taloudenpidosta, kiinteistönhuollosta ja taloyhtiön asunto-osakeyhtiölain mukaisista velvoitteista, sanoo Jäntti. 

– Hyvä isännöitsijä huolehtii yhtiön korjaustarpeiden 5-vuotissuunnitelman ajantasaisuudesta ja siitä, että hallitus ja kaikki osakkeenomistajat ymmärtävät sen suuren merkityksen yhtiön arvon säilyttämiselle ja jopa arvonnousulle.

Kantakaupungista asunnosta haaveilevan muistilista

– Itse selvittäisin vähintäänkin nämä asiat, jos olisin ostamassa vanhaa asuntoa kantakaupungista: mitä korjausinvestointeja yhtiöön on tulossa lähivuosina, mitä tulevaisuuden investointeja on mahdollisesti jo suunniteltu, onko kiinteistö museoviraston suojelema, jolloin esimerkiksi julkisivu- tai ikkunaremonttien toteuttaminen voi osoittautua todella vaativaksi ja kalliiksi erikoissaneerausurakaksi, sanoo Jäntti.

Kiinteistönvälittäjillä on lakiin kirjattu laaja selonottovelvollisuus, eli myös välittäjälle voi esittää nämä kysymykset. Hänen tehtävänään on selvittää asioita puolestasi. Ammattitaitoiselta välittäjältä saat myös tietää omat velvollisuutesi ostajana sekä neuvoja esimerkiksi remonttisuunnitelmien hyväksyttämiseen yhtiössä, jatkaa Rantanen.

– Haluamme vielä muistuttaa, että oma maksukyky kannattaa miettiä pitkälle tulevaisuuteen. Ei riitä, että rahat riittävät asuntoon nyt, niiden pitää riittää myös tuleviin remontteihin. Yllättävien kulujen varalta on hyvä olla valmis suunnitelma, Jäntti ja Rantanen korostavat. 

Ota yhteyttä, niin jutellaan aiheesta lisää:

 

 Jukka Rantanen
 Toimitusjohtaja, Sp-Koti Oy
 050 341 1391
 jukka.rantanen@spkoti.fi

 

Esa Jäntti Esa Jäntti
 Toimitusjohtaja, Nooa Säästöpankki
 0400 383 348
 esa.jantti@saastopankki.fi

Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija
...