Vanhoja taloyhtiöitä lämmitetään nyt kovaan hintaan harakoille

Vanhojen taloyhtiöiden energiatehokkuutta parantavia remontteja ei kannattaisi siirtää enää yhtään pidemmälle, jos tavoitteena on toteuttaa korjaushankkeet mahdollisimman kustannustehokkaasti, säästää energiaa, vähentää rakennusten ilmastovaikutuksia ja ehkäistä asumisen kustannusten merkittävää nousua lähivuosien aikana.

Säästöpankin brändikuva.

– Kannattaa muistaa, että tulevaisuuteen siirretyt pakolliset korjaushankkeet ja remontit maksavat taloyhtiön osakkaille aina enemmän. Tämä koskee myös energiatehokkuuden parantamiseen liittyviä korjaushankkeita. Työn ja materiaalien hinnat kallistuvat vuosi vuodelta, sähkön hinnasta puhumattakaan, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

– Viime viikkojen kovat pakkaskelit erottavat jyvät akanoista, kun puhutaan taloyhtiöistä ja energiatehokkaasta lämmityksestä. Monissa taloyhtiöissä rakennuksia ja asuntoja lämmitetään nyt harakoille erittäin kalliilla hinnalla, väittää Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Esa Jäntti.

– Taloyhtiössä, jossa on korjaustarpeita ja -velkaa, energiankulutus nousee näillä paukkupakkasilla keskiarvoa selvästi enemmän. Asukkaat maksavat kovaa hintaa lämmityksestä ja palelevat silti asunnoissaan. Monissa taloyhtiöissä asunnoissa voi myös olla liian kuuma talvikuukausina, Jäntti jatkaa.

– Taloyhtiöt voivat parantaa energiatehokkuutta monilla eri toimenpiteillä, esimerkiksi vaihtamalla ikkunoita ja lisäeristämällä yläpohjia ja ulkoseiniä, lisäämällä automaatiota ja vaihtamalla sähkölaitteita ja vesikalusteita. Nykyteknologian avulla jo pelkästään lämmityksen säätäminen ja lämpötilojen hallinta onnistuu helposti, toteaa Rantanen.

– Jokaisen asunnon ja kiinteistön omistajan kannattaisi nyt viimeistään miettiä, paljonko maksaa siitä, että omassa asunnossa on kylmä. Ja olisiko vihdoinkin aika aktivoitua asian suhteen ja tehdä sille jotakin omassa taloyhtiössä.

Energiakorjaushanke on taloudellisesti fiksuinta toteuttaa peruskorjauksen yhteydessä

– Lämmityksen energiatehokkuuden parantaminen voi vähentää asumisen kustannuksia merkittävästi, sillä taloyhtiön hoitokuluista suhteellisesti suurin osuus menee lämmitykseen, sanoo Jäntti.

– Energiakorjaushankkeet kannattaisi toteuttaa nyt, kun lainaa saa vielä erittäin edullisesti. Lainan korkokustannus on hyvin pieni ja täysin eri luokkaa työn ja materiaalien kustannusten nousuun verrattuna.

– Maksat remontista huomattavasti paljon enemmän, jos päätät siirtää remonttia parilla vuodella ja säästää remonttirahat lainan ottamisen sijaan. Taloudellisesti järkevämpää olisi ottaa laina nyt, tehdä remontti viivyttelemättä ja maksaa lainaa pois erissä, väittää Rantanen.

– Vanhoissa korjausvelkaisissa taloyhtiöissä isommat energiatehokkuutta lisäävät korjaushankkeet kannattaa toteuttaa peruskorjausten yhteydessä, ammattilaisten huolella tekemien esiselvitysten ja suunnitelmien mukaisesti, Rantanen ja Jäntti sanovat. – Nyt olisikin monissa taloyhtiöissä korkea aika aloittaa jopa jo vuosikymmenillä siirretyt peruskorjaukset. Korjausvelka ei pienene remontteja siirtämällä. Meillä on koko ajan enemmän ja enemmän niitä yhtiöitä, myös arvoalueilla, joiden korjaaminen ei ole enää taloudellisesti järkevää.

Isännöitsijällä iso rooli taloyhtiön kunnossapidossa ja taloudenpidossa

– Ammattitaitoinen ja hyvä isännöitsijä huolehtii taloyhtiön kunnosta ja arvon säilymisestä paitsi ennakoimalla yhtiön korjaustarpeita ja huolehtimalla sen taloudesta, myös käymällä aktiivista dialogia taloyhtiön hallituksen ja osakkaiden kanssa, sanoo Jäntti.

– Taloyhtiöiden energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät peruskorjaukset, esimerkiksi ikkunoiden vaihto ja ulkoseinien eristysten parantaminen, eivät ole halpoja remontteja. Isännöitsijän vastuulla on kerätä riittävästi tietoa yhtiön päätöksenteon tueksi, tarjota osakkaille vaihtoehtoja eri korjaustavoista, kilpailuttaa urakoitsijat sekä selvittää heidän taustansa ja referenssinsä huolella.

Energiatehokkuus on yhä tärkeämpi kriteeri asunnonostajille

– Tänä päivänä asunnonostajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota myös myytävien kohteiden energiatehokkuuteen. Ammattitaitoiset kiinteistönvälittäjät esittävät energiatodistuksen aina myynnin yhteydessä. Heidän tehtävänään on myös kertoa, jos energiatodistus puuttuu, sanoo Rantanen.

– Suomen ilmasto on poikkeuksellisen haastava. Rakentamisessa ja kiinteistöjen kunnossapidossa on otettava huomioon neljä vuodenaikaamme, ulkoilman suuret lämpötilavaihtelut sekä eteläisen Suomen yhä leudommiksi ja kosteammaksi käyvät syksy- ja talvikuukaudet. Etelä-Euroopassa on totuttu siihen, että taloissa on hometta. Meillä se ei käy, sillä kosteus ja home tuhoavat rakenteita ja vaikuttavat sisäilmaan eri tavoin, toteavat Jäntti ja Rantanen.

 

Ota yhteyttä, niin jutellaan aiheesta lisää:

Jukka Rantanen
Toimitusjohtaja, Sp-Koti Oy
050 341 1391
jukka.rantanen@spkoti.fi

Esa JänttiEsa Jäntti
Toimitusjohtaja, Nooa Säästöpankki
040 038 3348
esa.jantti@saastopankki.fi

Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija
...