Maailmantalouden näkymät ovat jatkaneet heikkenemistään ja globaalisti talouskasvun odotetaan jäävän tänä ja erityisesti ensi vuonna pitkän ajan keskiarvon alapuolelle. Eri alueilla on omat haasteensa, mutta yhteisinä nimittäjinä korkea inflaatio, kuluttajien heikkenevä ostovoima ja nopeasti nousevat korot heikentävät kasvunäkymiä.
USA:ssa maan keskuspankki Fed on jatkanut päättäväistä koronnostojen linjaansa. Korkotason nousu alkaa hiljalleen näkymään myös reaalitalouden puolella ja USA:n talouskasvun odotetaan painuvan lähelle nollaa ensi vuonna. Korkojen nousu näkyy jo voimakkaasti asuntomarkkinoilla, jossa kauppamäärät ovat romahtaneet ja asuntojen hinnat kääntyneet laskuun.
Kiinassa korona heikentää edelleen talouden näkymiä. Kiina on pitänyt kiinni strategiastaan, jossa tartuntojen noustessa ryhdytään rajuihin sulkutoimiin. Tämä aiheuttaa heiluntaa ja epävarmuutta myös taloudessa. Lisäksi maan kiinteistösektori on haasteiden äärellä ja rakentaminen supistuu. Lokakuussa Kiinassa järjestettiin puoluekongressi, jossa nykyjohdon valta-asema sementoitiin. Kiinan talouspolitiikassa sisäinen turvallisuus ja suurvaltakamppailu näyttää nyt korostuvan, mikä voi johtaa geopoliittisten jännitteiden lisääntymiseen ja kauppasuhteiden kiristymiseen.
Euroopassa energiakriisi on muuta maailmaa akuutimpi ongelma, sillä Eurooppa on vahvasti riippuvainen Venäjän energiasta. Talven sääolosuhteet vaikuttavat paljon siihen, kuinka pahaksi energiakriisi talven aikana eskaloituu. Maat ovat kuitenkin onnistuneet vähentämään sähkön ja kaasun kulutustaan ja kaasuvarastot on onnistuttu täyttämään odotettua paremmin, joten pahimmat pelot ovat helpottaneet. Tästä huolimatta euroalueen talouden odotetaan ajautuvan taantumaan.
Muun maailman tavoin myös Suomessa talouskasvu on hidastumassa. Säästöpankki ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 2 % ja ensi vuonna talous supistuu 0,2 %. Kuluttajien luottamus on ennätyksellisen matalalla, kun hintojen ja korkojen nousu kurittavat kotitalouksien lompakoita. Toisaalta kotitalouksia tukee työmarkkinoiden hyvä tilanne sekä se, että monella on edelleen koronan aikana kertyneitä säästöjä. Myös yritysten luottamus on heikentynyt, mutta ei niin dramaattisesti kuin kuluttajien. Kaupan alalla ja rakentamisessa luottamus on heikointa, teollisuudessa ja palvelusektorilla näkymät ovat hieman valoisammat.
Henna Mikkonen, Säästöpankkiryhmän pääekonomisti