Maailmantalouden näkymissä ei ole tapahtunut suurta muutosta. Raportoidut inflaatioluvut on olleet edelleen nousussa, eikä energiahintojen taittumista ole vielä näköpiirissä. Keskuspankkien kiristyvä ja etupainotteiden rahapolitiikka heikentää talouskasvua ja pitää epävarmuutta yllä. Kiristyvärahapolitiikka tarkoittaa sijoitusmarkkinoiden näkymien muuttumista epävarmempaan suuntaan.

Korkomarkkinoilla kehitys oli elokuussa täysin päinvastainen kuin heinäkuussa. Jos heinäkuussa keskuspankeilta odotettiin maltillisempia koron nostoja ja lyhyempää koronnostosykliä, niin odotukset muuttuivat elokuussa täysin. Elokuun aikana keskuspankkien puheet rahapolitiikan kiristämisestä voimistuivat julkistettujen talouslukujen myötä. Yhdysvalloissa keskuspankin pääjohtaja pyrki korjaamaan aikaisempaa pehmeäksi tulkittua puhettansa pankin rahapolitiikasta. Myös EKP viestitti korkojen nostotarpeesta.

Markkinoille keskuspankkien viesti etupainotteisesta inflaationtorjunnasta meni perille. Elokuun alusta alkaen koko tuottokäyrä lyhyistä pitkiin korkoihin lähti nousuun, jonka seurauksena kaikkien korkoriskiä sisältävien korkosijoitusluokkien tuotto oli negatiivinen. Valtionlainat tuottivat kuukauden aikana -5,2 %, joka enemmän kuin nollasi heinäkuun 4,1 % positiivisen tuoton. Voimakkaalla korkoliikkeellä ei ollut vaikutusta reunavaltioiden maksamiin riskipreemioihin. Niiden tuottotasoissa suhteessa ydinvaltioihin ei tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Yrityslainamarkkinoilla heinäkuussa alkanut sijoittajien liikkeeseenlaskijoilta vaatimien tuottolisien (riskipreemioiden) lasku jatkui aina elokuun puoliväliin asti, jonka jälkeen ne kääntyivät nousuun. Tämän ja markkinakorkojen nousun seurauksena myös yrityslainojen tuotot olivat elokuussa selkeästi negatiiviset. Nousseista korkotasoista ja markkinaepävarmuudesta huolimatta maksuhäiriöt yrityslainamarkkinoilla pysyivät myös elokuussa matalalla tasolla.

Julkistettujen korkeiden inflaatiolukujen seurauksena markkinat odottavat myös jatkossa keskuspankeilta koronnostoja. Euroalueella EKP nosti syyskuun alun kokouksessa ohjauskorkojansa ennätykselliset 0,75 %-yksikköä. Pankki ehtii kiristää rahapolitiikkaansa vielä lokakuun ja joulukuun kokouksissaan, mutta odotettavissa oleva taantuma kääntää pankin rahapolitiikan suunnan keventämisen puolelle mahdollisesti ensi vuoden alun jälkeen.

Yhdysvalloissa korkean inflaation taustasyyt ovat laajemmat ja keskuspankki joutuu työskentelemään enemmän inflaation taittamiseksi laskuun. Kireä työllisyystilanne pitää palkkainflaation korkeana, mutta hidastaa myös maan ajautumista taantumaan. Inflaation odotetaan taittuvan alemmalle tasolle ensi vuodelle tultaessa, mutta jäävän keskuspankin 2 % tavoitetason yläpuolelle.

Markkinakorkojen nousun myötä osakemarkkinat kääntyivät laskuun elokuussa. Keskuspankkien kiristyvä rahapolitiikka, energiahintojen nousu ja yleinen inflaatio tulevat heikentämään kuluttajien ostovoimaa ja hidastamaan talouskasvua. Yritysten tulokset ovat toistaiseksi olleet hyvällä tasolla, mutta tulosten odotetaan laskevan loppuvuotta kohden toimintaympäristön heikentyessä.

Ilkka Laru, salkunhoitaja

Euroalueen talous kasvoi toisella vuosineljänneksellä hieman ylöspäin tarkennettujen lukujen mukaan 0,8 % edellisestä vuosineljänneksestä. Pandemian jälkeinen kulutuskysynnän voimakas kasvu tuki talouskasvua, eikä korkeat inflaatioluvut olleet ehtineet vaikuttaa kulutukseen negatiivisesti. Alkaneen kolmannen vuosineljänneksen näkymät ovat sen sijaan heikommat.

Euroalueen talousnäkymien heikkeneminen jatkui ostopäällikköindeksien mukaan elokuussa. Alueen yhdistetty ostopäällikköindeksi laski heinäkuusta (elokuu 49,2, heinäkuu 49,9). Euroalueen maista Saksa on selkeästi alle kasvun rajana pidetyn 50 pisteen alapuolella (47,6). Saksa sai nyt seuraa Ranskasta, jonka yhdistetty ostopäällikköindeksi laski pitkästä aikaa hieman alle 50 pisteen.

Teollisuuden ostopäällikköindeksi laski heinäkuusta (elokuu 49,6, heinäkuu 49,8). Sektorin tilanne elokuussa oli suhteellisen muuttumaton. Energiahintojen nousun odotetaan heikentävän sektorin näkymiä syksyllä.

Palvelusektorin ostopäällikköindeksille elokuu oli neljäs peräkkäinen laskukuukausi (elokuu 50,2, heinäkuu 51,2). Indeksin pisteluku pysyi vielä toistaiseksi lievästi kasvun puolella. Palveluiden kysyntä on kuitenkin laskussa, kun kuluttajien reaaliansiot ovat korkean inflaation seurauksena laskeneet. Matkailusektorin kokema pandemian jälkeinen myötätuuli on myös laantumassa kesän kääntyessä syksyyn. Vuoden loppua kohden on odotettavissa, että palvelusektorikin supistuu.

Euroalueen työllisyystilanne on pysynyt kesän aikana hyvällä tasolla, ja työvoiman koko on ollut kasvussa pandemian aiheuttaman laskun jäljiltä. Kasvaneesta työvoiman määrästä huolimatta työttömyysaste laski heinäkuussa ennätysalhaiselle tasolle (6,6 %). Hyvä työllisyystilanne on näkynyt toistaiseksi vain maltillisena palkkojen nousuna. Jatkossa näkymät eivät ole yhtä hyvät. Yritysten laskenut halukkuus työvoiman palkkaamiseen ja odotettavissa oleva euroalueen heikentyvä taloustilanne vähentävät työtilaisuuksia jatkossa.

Euroalueen inflaatio nousi elokuussa jälleen kerran odotuksia enemmän uudelle historiallisen korkealle tasolle (elokuu 9,1 %, heinäkuu 8.9 %). Inflaatiota nosti ruoan, alkoholin ja tupakan hintojen nousu. Polttoaineiden hinnat sen sijaan laskivat, mutta se ei riittänyt kompensoimaan muiden osatekijöiden nousua.

Ydininflaatio, josta on poistettu ruoan, energian, tupakan ja alkoholin hintojen vaikutus, nousi odotuksia enemmän (elokuu 4,3 %, heinäkuu 4,0 %). Ydininflaatioon kohdistuu jatkossakin nousupaineita. Aikaisemmat toimitusketjuongelmat ovat hieman helpottaneet, mutta tuotantopanosten hinnoissa on edelleen nousupaineita, mikä näkyy myöhemmin inflaatiotasoissa. Paineet inflaation osalta eivät ole hellittämässä, mikä pakottaa EKP:n toimimaan voimakkaammin rahapolitiikkansa osalta.

Euroopan keskuspankin neuvosto nosti syyskuun alussa pitämässään kokouksessa ohjauskorkojansa 0,75 %-yksikköä. Korkealle kohonnutta inflaatiota vastaan taistelevan keskuspankin koronnosto oli tähän mennessä korkein kertanosto. Pankki myös ennakoi nostavansa korkoa myös jatkossa.

Keskuspankki on pelkästään inflaatiota koskevalla mandaatillaan vaikeassa välikädessä. Ennätyskorkea inflaatiotaso edellyttää pankilta rahapolitiikan voimakasta kiristämistä samalla, kun euro-alueen talous on kääntymässä taantumaan tulevien kuukausien aikana. Ainakin tässä vaiheessa pankki painottaa inflaation taittamista laskuun ja markkinoiden inflaatio-odotusten hillitsemistä talouden taantuman kustannuksella.

Keskuspankki muutti myös talousennusteitansa. Euroalueen talouden odotetaan kasvavan ensi vuonna 0,9 %, kun entinen ennuste oli 2,1 %. Päivitettykin ennuste on korkeampi kuin mitä markkinat tällä hetkellä ennustavat. Pankin ennusteet tulevien vuosien inflaatiotasoista myös muuttuivat. Ensi vuoden uusi ennuste on 5,5 % (entinen 3,5 %) ja vuodelle 2024 vastaavasti 2,3 % (2,1 %).

Sijoitusmarkkinoilla pankilta odotettiin vähintään 0,5 %-yksikön nostoa, joten toteutunut nosto ei ollut yllätys. Noston jälkeen osakekurssit olivat maltillisessa nousussa. Markkinakorot nousivat kautta linjan. Seuraava korkopäätös julkistetaan 27.10.2022.

Yhdysvaltojen talous supistui tarkennettujen laskelmien jälkeen kuluvan vuoden toisella vuosineljänneksellä aikaisempia laskelmia 0,3 %-yksikköä vähemmän, kun kulutuskysyntää tarkistettiin ylöspäin. Maan inflaatiokorjattu BKT eli kaikkien tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvo laski 0,6 % annualisoituna edellisestä vuosineljänneksestä. Ensimmäisellä neljänneksellä vastaava kasvuluku oli -1,6 %.

Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) pysyi elokuussa muuttumattomana heinäkuusta (elokuu 52,8). Heinäkuun tavoin sektorin kasvua hidasti vähentynyt tavaroiden kysyntä ja varastojen supistuminen. Positiivisella puolella oli materiaalikustannusten laskeminen viidettä kuukautta peräkkäin, mikä kertoi tarjontaongelmien hienoisesta helpottumisesta.

Kulutuskysynnän siirtyminen tavaroista palveluun näkyi palvelusektorin ostopäällikköindeksissä. Indeksi nousi elokuussa odotuksia enemmän tasolle 56,9 sektorin aktiviteetin ja uusien tilausten jatkaessa kasvuaan (heinäkuu 56,7). Korkea inflaatio ja sen myötä markkinakorkojen nousu eivät näyttäisi vaikuttaneen kuluttajien käyttäytymiseen ainakaan vielä.

Hyvät luvut Yhdysvaltojen työmarkkinoilta jatkuivat elokuussa. Maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen lisäys elokuussa oli 315 000, mikä oli odotuksia hieman enemmän. Vastaava luku heinäkuulta oli 526 000. Työvoiman kysyntä näyttäisi pysyvän hyvällä tasolla haastavasta talousympäristöstä huolimatta. Keskituntiansioiden nousu maltillistui hieman heinäkuusta. Vuodentakaiseen verrattuna ansiot nousivat 5,2 %.

Työvoiman osallistumisaste nousi elokuussa kolme prosentin kymmenystä (elokuu 62,4, heinäkuu 62,1 %). Työvoiman määrän kasvu nosti elokuun työttömyysastetta prosentin kaksi kymmenystä heinäkuusta ja oli 3,7 %.

Työllisyysluvut olivat Yhdysvaltojen keskuspankille kohtuullisen mieluista luettavaa. Työpaikkojen kuukausittaisen lisäyksen taittuminen maltillisemmalle tasolle heinäkuun korkeista luvuista ja työvoiman osallistumisasteen nousu vähentävät palkkainflaatiopaineita. Aikaisemmin tiukaksi luonnehdittu työllisyystilanne olisi hieman helpottumassa ja osaltaan mahdollistaisi keskuspankin tavoitteleman talouden pehmeän laskun.

Keskuspankki ei kokoustanut elokuussa. Markkinoiden kannalta tärkein tapahtuma oli Fedin vuotuinen seminaari Jackson Holessa ja Fedin pääjohtajan Powellin siellä pitämä puhe. Puheesta odotettiin vastapainoa hänen pehmeäksi tulkitulle Fedin heinäkuun kokouksen jälkeiselle puheelleen. Powell viestitti Jackson Holen puheessaan pankin nostavan ohjauskorkoa jatkossakin ja pitävän rahapolitiikkansa kireänä niin kauan aikaa, kunnes hintavakaus maan taloudessa on saavutettu. Tätä samaa linjaa viestittivät seminaarissa myös omalta osaltaan EKP:n tahot. Niinpä markkinoiden aikaisemmat odotukset mahdollisesta tauosta keskuspankkien kireään rahapolitiikkaan tai jopa ennakoitua nopeammasta suunnan muutoksesta on unohdettu.

Fed on selkeästi sitoutunut nostamaan ohjauskorkoa tulevissa kokouksissaan. Tällä hetkellä markkinoilla arvuutellaan seuraavan noston kokoa. Perusodotus seuraavalle ohjauskoron nostolle on 0,5 %-yksikköä, mutta yllättävän vahvojen talouslukujen jälkeen myös 0,75 %-yksikön nosto mahdollinen. Pankin seuraava korkopäätös julkaistaan 21.9.2022.

Osakemarkkinat kääntyivät elokuussa jälleen laskuun. Maailman osakemarkkinoita kuvaava MSCI Maailma -indeksi laski paikallisissa valuutoissa mitattuna -3 %-yksikköä.

Keskuspankkiirit olivat aktiivisesti äänessä elokuun aikana. He painottivat puheissaan, että taistelu inflaatiota vastaan ei ole ohi, eikä sen myötä suunnanmuutos rahapolitiikassa ole näköpiirissä. Kiristyvä rahapolitiikka, energianhintojen nousu ja yleinen inflaatio tulevat heikentämään kuluttajan ostovoimaa ja hidastamaan talouskasvua tulevien kuukausien aikana. Kiina on aloittanut talouden elvytyksen.

Kysyntätilanne on toistaiseksi ollut hyvä ja yritykset ovat raportoineet hyvistä tuloksista ja kasvavista tilauskirjoista. Syksyn edetessä odotamme, että yritysten kommentit lähitulevaisuuden näkymistä muuttuvat varovaisemmiksi. Teollisuuden uudet tilaukset ja kuluttajatuotteiden ja -palveluiden kysyntä tulevat hidastumaan. Seuraavat kuukaudet tulevat antamaan osviittaa siitä, miten voimakkaasti talous tulee hidastumaan.

Pidämme osakkeet edelleen lievässä alipainossa lyhyen aikavälin epävarmuuden takia. Liialliseen synkkyyteen ei ole kuitenkin syytä vajota. Talouden hidastuminen, huolet rahapolitiikasta ja energiakriisistä heijastuvat osittain osakekursseissa. Heilunta tulee varmasti jatkumaan voimakkaana, mutta samalla uskomme, että uutisvirran kääntyessä vähemmän negatiiviseksi todennäköisyys hyvälle markkinakehitykselle kasvaa. Pidemmän aikavälin kärsivälliselle sijoittajalle, osakkeiden nykyhinnoittelu tarjoaa hyviä mahdollisuuksia.

Johan Hamström, osakesalkunhoitaja

Elokuussa markkinoiden kehitys oli lähes päinvastainen, mitä heinäkuussa nähtiin. Pitkät korot nousivat selvästi jälleen reaalikorkojen johdolla. Inflaatiodata on edelleen odotuksia korkeampaa, erityisesti Euroopassa ja keskuspankit ottavat tämän tosissaan ja viestit rahapolitiikan kiristämisestä ovat entistäkin tiukempaa sävyä. EKP:ltä odotetaan vähintään yhtä suurta korkojen nostoa kuin edellisessä kokouksessa heinäkuussa ja puheista on ollut kuultavissa, että enemmänkin halutaan tehdä. Syksystä on tulossa mielenkiintoinen, kun Yhdysvaltojen Fedin koronnostojen vaikutukset alkavat vähitellen vaikuttamaan n. 6 kuukauden viiveellä, jos historiaan on uskominen.

Ydinkysymys korkomarkkinoilla on se, toteutuuko kovat odotukset koronnostoista täysimääräisesti. Tilanne on siinä mielessä erittäin mielenkiintoinen keskuspankkien kiristäessä rahapolitiikkaa hidastuvaan talouskasvuun. Uskomme, että Yhdysvaltojen keskuspankki suorittaa etupainotteisia ja aggressiivisia nostoja ennen, kun talouskasvu hyytyy. Euroopan keskuspankin osalta aikaikkuna toimia on varsin lyhyt ja pankilta odotetaan rohkeita toimia. Kiristyssyklistä tullee lyhyt, kun keskuspankit syöksevät talouden taantumaan, jolloin hiipuvan kysynnän luulisi painavan inflaation kohti tavoitetasoa. Loppuvuoden teema korkomarkkinoilla on todennäköisesti hidastuva talouskasvu ja sen vaikutus inflaatioon. Jos talouskasvu hidastuu ja rajut odotukset koronnostoista eivät toteudu täysimääräisesti, voimme nähdä mielenkiintoisia ostopaikkoja korkomarkkinoilla loppuvuodesta/alkuvuodesta.

Kaikkien korkosegmenttien tuotot ovat syvästi miinuksella kuluvana vuonna, eikä hajautuksesta ole ollut juurikaan hyötyä. Yrityslainamarkkina on kärsinyt riskipreemioiden sekä korkotason noususta. Alhaisen riskin yrityslainamarkkinoilla emissiomarkkina on ollut melko vilkas. Syynä lienee se, että rahoitustarvetta yrityksillä on ja osto-ohjelmat ovat loppumassa. Vaikka yritykset joutuvat maksamaan reilua preemiota emissiomarkkinoilla, kuluvan vuoden liikkeeseenlaskut ovat lähes viime vuoden tasoilla. High Yield -markkinoilla tunnelma sen sijaan on edelleen varsin varovainen ja se näkyy erityisesti emissiomarkkinoilla. Jos viime vuosi oli ennätyskorkea uusien lainojen liikkeeseen laskujen osalta, kuluvasta vuodesta tulee hyvin todennäköisesti yksi hiljaisimmista. Sijoittajien on yksinkertaisesti todella vaikeaa rahoittaa korkean riskin luottoluokituksen omaavia yrityksiä talouden ja markkinoiden huonon näkyvyyden vuoksi.

Mark Mattila, korkosalkunhoitaja

Pidimme sijoitussalkkumme painotukset ennallaan huolimatta markkinoiden heinäkuussa alkaneesta suotuisasta kehityksestä. Osakemarkkinoiden nousun taustalla oli osin markkinoiden positiivinen tulkinta Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtajan heinäkuisesta puheesta ja osin yritysten vahva ja odotuksia parempi toisen vuosineljänneksen tuloskausi. Emme kuitenkaan tässä vaiheessa näe, että kyseessä olisi selkeästä suunnanmuutoksesta osakemarkkinoiden kehityksessä. Sijoitusmarkkinoiden kasvanut riskinottohalukkuus kääntyikin laskuun elokuun puolivälin jälkeen.

Salkun osakeriski on edelleen lievässä alipainossa. Emme ole muuttaneet näkemystämme siitä, että talouden kasvunäkymät ovat heikkenemässä, kun korkealle kohonnut inflaatio heikentää kuluttajien ostovoimaa ja nostaa yritysten investointikustannuksia.

Pidämme edelleen eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset osakkeet alipainossa kaikkien muiden osakesijoitusluokkien ollessa neutraalipainossa. Euroopan osakemarkkina on suhdanneherkkä ja maanosan talous kärsii eniten Venäjän aloittaman sodan vaikutuksista. Yhdysvalloissa osakemarkkinat ovat olleet haastavasti hinnoiteltu ja markkinat kärsivät nousevista koroista ja heikkenevästä rahoitustilanteesta.

Korkosijoituksissa laskimme korkoriskin lievään alipainoon. Uskomme, että lyhyellä aikavälillä euroalueen markkinakorkojen suunta on ylöspäin inflaation pysyessä korkealla tasolla ja valtionlainojen tarjonta on kasvamassa. Korkosijoitusten kohdentamisessa emme tehneet muutoksia. Pidämme matalan luottoluokan yrityslainat selkeässä ylipainossa ja kehittyvien maiden lainat lievässä ylipainossa. Paremman luottoluokan yrityslainat ja rahamarkkinat ovat neutraalipainossa. Valtion-lainojen osalta näemme markkinakorkojen nousun heikentävän tuottonäkymiä ja pidämmekin valtionlainat toistaiseksi lievässä alipainossa.

Valitsemme kuukausittain ajankohtaisen rahaston Säästöpankin sijoitusrahastoista. Elokuun 2022 kuukauden rahaston sekä aiempien kuukauden rahastojen esittelyt löydät täältä.

Elokuun kuukauden rahasto: Säästöpankin Itämeri

”Säästöpankki Itämeri sijoittaa Pohjoismaisille (Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska) osakemarkkinoille. Pohjoismaat ovat suhteellisen nopeasti kasvava ja poliittisesti hyvin stabiili sijoitusympäristö. Suuri yhtiömäärä ja lukuisat erilaiset toimialat mahdollistavat rahaston varojen tehokkaan hajauttamisen ja sijoittamisen. Eri maiden ja toimialojen toisistaan poikkeavat syklit tasaavat rahaston riskitasoa.”